Sangen monelle yrittäjälle on jossakin vaiheessa tullut eteen tilanne, jossa kirstun pohja häämöttää. Vaikeudet voivat johtua monesta syystä, vaikka liiketoimintanäkymät vähän pidemmällä tähtäimellä olisivatkin kunnossa.
Valitettava ilmiö ovat esimerkiksi pidentyneet maksuajat, joista helposti seuraa kierre. Kun yrittäjä ei saa rahoja omilta asiakkailtaan ajoissa, hän joutuu lykkäämään omia maksujaan. Pari vuotta sitten voimaan tuleen lain mukaan yritysten välisessä maksuliikenteessä ei saa käyttää yli 30 päivän maksuehtoa. Valitettavasti maksuajat ovat kuitenkin edelleen aivan liian pitkiä.
Monelle pienelle yritykselle tuttu on myös tilanne, jossa se jostain syystä menettää suuren asiakkaan. Tällöin tulisi olla aikaa uusasiakashankintaan, joka usein unohtuu silloin, kun töitä on riittävästi. Aikaa voidaan tarvita myös liiketoiminnan sopeuttamiseen uudessa tilanteessa.
Tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa yrittäjän ei kuitenkaan kannata heittää kirvestä kaivoon. Maksuohjelmien ja maksuaikojen pidennysten avulla asiaa voidaan auttaa, kun vain ymmärretään reagoida tilanteeseen riittävän ajoissa.
Maksuaikoihin saa pidennystä
Kun yrittäjä joutuu maksuvaikeuksiin, hänen on tärkeintä tehdä kokonaistilanne itselleen selväksi ja toimia sen jälkeen suunnitelmallisesti. Pääperiaatteena on, että yrittäjän tulisi kohdella kaikkia velkojiaan samanarvoisesti.
Useilla on se käsitys, että verottajan maksut tulisi aina maksaa ensimmäiseksi. Verottaja on kuitenkin tänä päivänä sangen joustava ja ymmärtäväinen neuvottelukumppani. Maksuaikaa sieltä saa melko helposti, ja verottaja suostuu myös pitemmän tähtäimen maksusuunnitelmiin.
Lähes poikkeuksetta kaikki muutkin velkojat ovat valmiita maksuaikojen pidentämiseen, kunhan yrittäjä on itse ollut aktiivinen ja tarttunut asioihin ajoissa.
Vaihtoehtona velkasaneeraus
Vakavastikin sairastunut yritys voidaan palauttaa takaisin terveen kirjoihin. Laki yrityssaneerauksesta tuli maassamme voimaan vuonna 1993.
Yrityssaneerauksen tarkoituksena on ensiksi selvittää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen jatkamiskelpoisuus sekä ohjata yritys tämän jälkeen saneeraukseen liittyvään ns. rauhoitustilaan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi sekä tervehdyttämiseksi.
Vaikka yrityksellä olisi kohtuullisen runsaasti velkaa, sillä on hyvä mahdollisuus päästä saneeraukseen, mikäli itse bisnes on kunnossa ja tulevaisuudennäkymiä edessä.
Erityisesti pienten yritysten kohdalla kyseeseen voivat tulla myös ns. kevennetty tai nopeutettu saneerausmenettely.
Konkurssi on yritykselle oikea vaihtoehto silloin, kun se ei pysyvästi kykene selviytymään taloudellisista velvoitteistaan eikä sen toimintaa enää saada kannattavaksi. Tällaisessa tapauksessa on tärkeintä ensimmäiseksi päättää, hakeeko yritys konkurssia itse vai tekevätkö sen velkojat.
Jutun lähteenä toimivat asiakkuusjohtaja Anne Rantanen Tilitoimisto FaktaCount Oy:stä sekä yrityssaneerauksiin ja yritysten tervehdyttämiseen erikoistunut Yritysfakta Oy.