Slush-huumaa Singaporessa

Startupit ja sijoittajat kohtasivat toista kertaa Singaporen Slushissa syyskuussa. Singapore tunnetaan Aasian elinvoimaisimpana startup-keskuksena, jossa on kiinnostavat markkinat ja hyvät rahoitusmahdollisuudet.

Jon Ingar Kjenes astelee varmoin askelin Slush Singapore -tapahtuman pitchauslavalle. Kyseessä on tapahtuman kohokohdan pitchauskisan finaali. Kjenes on norjalaisen teknologiayrityksen Motitechin toimitusjohtaja. Yrityksen liikeideana on pitää seniorit aktiivisina ja terveinä innovaatioillaan.

Slushin tavaramerkki on utuinen tunnelma: yleisö istuu pimennetyssä salissa ja voimakkaat valospotit on kohdistettu lavalle. Valkotaulussa välähtää: kolme, kaksi, yksi! Kjenesillä on kolme minuuttia aikaa vakuuttaa tuomaristo tuotteensa ainutlaatuisuudesta. Tuomaristo on armoton ja haastaa Kjenesin argumentteja. 

Suomesta Aasiaan laajentunut teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin toista kertaa Singaporessa. Slushin pitchauskisa on aloitteleville startupeille paras paikka tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Viime vuoden pitchausmestri Edmund Shao pitää tämänvuotista tasoa kovana.

− En olisi pärjännyt tänä vuonna, hän vitsailee.

Shao työskentelee astman aikaiseen tunnistamiseen liittyviä lääketieteellisiä laitteita kehittävässä singaporelaisessa teknologiayrityksessä, AEvice Healthissä.

Slush Singapore on kooltaan paljon pienempi kuin lähes 20 000 kävijän tapahtumaksi paisunut Slush Helsinki.

− Slush on ehdottomasti tullut jäädäkseen Singaporeen, mutta emme hae täällä määrällistä kasvua, vaan panostamme sisältöön, toimitusjohtaja Anna Ratala linjaa ensi vuotta.

Sijoittajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta

Slush-liikettä pidetään bisnesmaailman uudistajana. Se rikkoo perinteisille yrityskulttuureille tyypillisiä korkeita hierarkioita ja tiiviitä sisäpiirejä, ja korvaa ne startup-maailman yhteisöllisyydellä ja innovatiivisuudella.

Tänä vuonna Slush ottaa kantaa myös yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen. Slush Helsinki -tapahtuman marraskuussa tulee avaamaan ilmastonmuutosaktivisti ja Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore.

Eroavatko kasvuyritykset ja perinteiset yritykset suhtautumisessaan vastuullisuuteen?

− No eivät oikeastaan. Ei voi sanoa, että vastuullisuus olisi jommallekummalle jotenkin isompi tai tärkeämpi juttu, mutta sen voi sanoa, että vastuullisuus on yhä useammalle yritykselle tärkeä asia. Syyt vaihtelevat. Esimerkiksi ilmansaasteiden takia Kiinassa cleantech-ratkaisut ovat nyt pinnalla, Santeri Palomäki Gaia Consultingista selvittää.

Suomalainen Gaia Consulting auttaa yrityksiä kestävien liiketoimintamallien kehittämisessä.

Palomäen mukaan yrityksiä ajavat vastuullisuuteen kuluttajien lisäksi sijoittajat. Sijoittajat tunnistavat ympäristön kannalta kestämättömään liiketoimintaan liittyvät riskit, ja juuri nyt raha ohjautuu vastuullisuuteen.

− Vastuullisuus ei ole pelkästään hyväntekeväisyyttä, vaan se on liiketoiminnan keskeinen draiveri, Palomäki muistuttaa.

Kasvuyrityksessä voi tapahtua nopeita käänteitä

Suomalaisen kasvuyrityksen Smartly.ion Aasian liiketoiminnasta vastaava Jose Kantola oli myös Slush Singapore -tapahtumassa. Yritys on Slushin yhteistyökumppani ja se on ollut mukana kolmensadan talkoolaisen rekrytoimisessa ja perehdyttämisessä.

− Slush on meille erityisesti rekrytointipaikka. Se on paras paikka verkostoitua nopeasti oppivien, yrittäjähenkisten ongelmanratkaisijoiden kanssa, Kantola kertaa.

Smartly.io on Facebook- ja Instagram-mainonnan automatisointiin ja optimointiin keskittynyt teknologiayritys, ja se on yksi Talouselämän listaamista Suomen lupaavimmista startup-yrityksistä.

− Aasian liiketoimintamme kasvaa viitisentoista prosenttia joka kuukausi. Syksyn myyntiä lisää vielä kiinalaisten jättimäinen verkkokauppapäivä, Singles’ Day, Kantola kertoo.

Pari tuntia Kantolan haastattelun jälkeen Talouselämä uutisoi yrityskaupoista: Smartly.io oli myynyt vähemmistön yhtiön osakkeista pääomasijoittajalle.

Yleensä kasvuyritys hakee kaupoista lisärahoitusta, mutta Smartly.io ei sitä tarvinnut, vaan myi olemassa olevia osakkeitaan. Kaupan tavoitteena olikin rahan sijasta hakea lisää tukea ja osaamista kansainvälistymiseen.