6 asiaa, jotka edistävät hyvää stressiä

Hyvä stressi auttaa löytämään uusia ajattelu- ja työskentelytapoja.

Negatiivinen stressi kuluttaa mieltä ja kehoa. Myönteisen stressin eli eustressin avulla on mahdollista löytää uusia ajattelu- ja työskentelytapoja, jotka lisäävät sekä tuottavuutta että hyvinvointia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa Eustress-hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja yrittäjien kanssa yrittäjien arkeen keinoja myönteisen stressin edistämiseen.

Yrittäjät pääsivät kokeilemaan ja harjoittelemaan uudenlaisia työtapoja verkossa käyttämällä hankkeen aikana pilotointivaiheessa olevaa Hyvän Stressin verkkotyökalua.

Työkalun hyödyntämisellä todettiin olevan vaikutuksia, jotka näkyivät sekä negatiivisen stressin vähentymisenä että oivalluksina itselle sopivista työtavoista ja toimivista ajattelumalleista. Keskeisellä sijalla olivat myös toisten yrittäjien kokemukset.

Tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjät kokevat hyvän stressin tärkeäksi, ja se auttaa saamaan tuloksia aikaan ja nauttimaan työnteosta kiireenkin keskellä.

Hyvän stressin edistäjät

Hankkeeseen osallistuneilla yrittäjillä oli käytössään jo useita erilaisia ajattelu- ja työtapoja, jotka edistivät hyvän stressin kokemista. Nämä keinot haluttiin tehdä näkyviksi.

Haastatteluaineistojen perusteella tunnistettiin kuusi osa-aluetta, jotka ovat keskeisiä hyvän stressin edistämisessä:

  1. omien ajatusten ja kokemusten reflektointi
  2. työn organisoiminen mielekkäällä tavalla
  3. myönteisen paineen rakentaminen
  4. ilon ja onnistumisten vaaliminen
  5. virittäytyminen haastaviin tilanteisiin
  6. palautuminen

Palautuminen positiivisesta stressistä on myös tärkeää, koska pitkään jatkuessaan sekin on kuluttavaa elimistölle negatiivisen stressin tavoin. 

Tulokset on koottu ”Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi” -työkirjaksi, joka esittelee keskeiset havainnot ja antaa käytännön harjoitteita hyvää stressiä edistävien toimintatapojen kokeiluun.

Tutkimustuloksista hyötyvät erityisesti yrittäjät ja yrittäjämäistä työtä tekevät. Tuloksia voivat soveltaa myös esimerkiksi esimiehet, työhyvinvoinnin ammattilaiset ja valmentajat.