Kirkonkellot kumisevat Valamon luostarin pihapiirissä, kun kello lähestyy iltakuutta. Kirkossa on alkamassa ehtoopalvelus. Sisään kuljetaan poikkeuksellisesti kellotapulin ovesta, sillä kirkon ikkunaremontti aiheuttaa muutoksia päivittäiseen toimintaan.
Suitsukkeen tuoksu täyttää sisätilat. Ortodoksinen värikkyys ottaa tulijan vastaan ja ikonit huokuvat tarinaa. Kaikki kirkossa näkyvät yksityiskohdat palvelevat puhuttua ja laulettua rukousta.
Niin ehtoopalvelus kuin muutkin Valamon jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille. Tänäkin iltana paikalla on mustapukuisten munkkien lisäksi huivipäisiä naisia sekä satunnaisia kävijöitä.
Luostarissa asuvat ja työskentelevät ovat tottuneet siihen, että osa ortodoksijumalanpalvelukseen osallistuvista on tullut paikalle kurkistaakseen itselleen uuteen elämäntapaan.
‒ Kävijöitä kiehtoo Valamossa paitsi rauha, myös se pieni uteliaisuus paikkaa kohtaan, luostarin myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Nykänen sanoo.
Jaana Nykäsen tehtävänä on hyödyntää näitä asioita ja markkinoida luostaria niin ryhmille kuin yksittäisille kävijöille.
‒ Luostari on siellä asuvan veljestön koti. Luostarin kuuluu elättää itse itsensä ja veljestö on valinnut elinkeinoksi matkailun. Sen vuoksi olemme rakentaneet ravintolat, majoitustilat ja oheispalvelut ja se on myös oman työni perimmäinen tarkoitus.
Tarjontaa eri kohderyhmille
Valtaosa luostarin asiakkaista on erilaisia yhdistys- ja järjestöryhmiä. Kesä on puolestaan yksittäisten kävijöiden kulta-aikaa. Yritysryhmien osuus on pieni.
Harva ensikertalainen tietää, mitä kaikkea Valamo tarjoaa rauhan lisäksi.
Valamon luostari on merkittävä ortodoksisen kirjallisuuden kustantaja ja siellä toimii oma kirjasto ja kirjakerho. Luostarin yhteydessä on konservointilaitos, joka tarjoaa palveluitaan seurakunnille, museoille, yhteisöille ja yksityisille ihmisille.
Valamossa valmistetaan viiniä ja viskiä. Vastaanoton yhteydessä olevasta myymälästä voi ostaa jälkiruoka-, kuohu-, puna- ja valkoviiniä ja vierailijoille on tarjolla viini- ja viskikierroksia.
Valamon opistossa voi paneutua perusteellisesti ortodoksiseen kulttuuriin ja ikonimaalaukseen tai valita muutaman päivän lyhytkurssin, jonka aikana perehtyy erilaisiin kädentaitoihin, filosofiaan tai itsensä kehittämiseen.
Opiston toiminta on Jaanalle tuttua, sillä hän tuli vuonna 1998 töihin kansliaan ja opiston rehtorin sihteeriksi. Kun opiston kurssimäärät alkoivat kasvaa, opistoon perustettiin kurssisihteerin virka, jota Jaana alkoi hoitaa.
2000-luvun puolella luostarin markkinointi siirtyi veljestön jäseneltä erikseen palkatulle markkinointihenkilölle. Vuonna 2002 Jaanaa pyydettiin hoitamaan tätä tehtävää.
‒ Olin aina ajatellut, että markkinointi ei ole minun alaani. Olin aikamoinen jännittäjä, enkä voinut kuvitella puhuvani yleisön edessä.
Luostarissa haluttiin kuitenkin panostaa Jaanan osaamiseen. Edellinen markkinoinnissa työskennellyt henkilö perehdytti Jaanaa vuoden ja oppiminen tapahtui pikkuhiljaa käytännön tekemisen kautta.
‒ Myöhemmin menin kuoroon ja otin yksityistunteja ja sain muun muassa hengitystekniikkaan liittyviä vinkkejä. Ja nyt sitä vaan tienataan leipäänsä puhumalla, Jaana nauraa.
Kokemus karttuu
Vuonna 2010 olleiden yt-neuvotteluiden tuloksena Valamon markkinointipäällikön virka kuitenkin lakkautettiin. Jaanalle tarjottiin muita tehtäviä, mutta hän halusi työskennellä myynnin ja markkinoinnin parissa.
Jaana kokeili ensin puhelinmyyntiä ja siirtyi sitten Tahko Spa Oy:n myyntisihteerin tehtäviin. Siellä hän hoiti kokouksia, toimi myyntipalvelussa ja vastaanotossa, kunnes häntä pyydetiin myyntipäällikön tehtäviin. Silloin mukaan tuli myös esimiestehtäviä.
Vuonna 2012 Jaana alkoi kaivata perhesyiden vuoksi takaisin Heinäveden alueelle. Headhunterin kautta hän päätyi hieman lähemmäksi: myynti- ja markkinointijohtajaksi Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:hyn, joka on Pohjois-Karjalan matkailun alueorganisaatio.
Jaana pääsi mukaan Pohjois-Karjalan alueella oleviin isoihin matkailuhankkeisiin. Hän liikkui paljon ja vuodessa kertyi lähes 70 000 ajokilometriä. Työhön kuului myös esimiestehtäviä ja Jaana oli osa johtoryhmää.
‒ Se oli varsinainen näköalapaikka Pohjois-Karjalan matkailuun. Tuona aikana opin myös hankemaailmasta.
Ympyrä sulkeutui vuonna 2015, kun Valamon luostarissa kaivattiin osaavaa henkilöä luostarin myyntiin ja markkinointiin. Jaana palasi mielellään kotiseudulle – ja luostariin.
Näyttelyt tasaavat kävijävirtaa
Valamossa haluttiin nyt panostaa myyntiin. Toinen vastaanotossa työskentelevistä henkilöistä siirrettiin myyntiin. Markkinointia alettiin hoitaa talon sisällä, kun siihen liittyvät palvelut oli vuosia ostettu ulkoa. Tuloksia alkoi näkyä.
Aikaisemmin Valamon tulos syntyi lyhyen kesäkauden aikana. Hyvän segmentoinnin ja tuotteistuksen ansiosta tulovirta jakaantuu nyt tasaisemmin.
Jaana on ylpeä erityisesti Valamon korkealaatuisista taidenäyttelyistä, joita on järjestetty nyt kaksi vuotta. Vuoden 2015 syyskuusta toukokuun 2016 alkuun avoinna olleessa Mestarin jälki II -näyttelyssä oli esillä harvoin Suomessa nähtyjä nimiä aina Rembrandtista ja Salvador Dalista Pablo Picassoon. Näyttelyssä vieraili peräti 15 000 kävijää.
‒ Näyttelyt ovat hyviä ryhmätuotteita ja niitä ollut kiva tuotteistaa. Näyttelyyn on myös matala kynnys tulla. Toinen matalan kynnyksen tuote ovat konsertit. Meillä on ollut muun muassa Vesa-Matti Loirin konsertti, Jaana kertoo.
Työkavereina munkit ja vapaaehtoiset
Jaanalle luostarin arvomaailman ja kaupallisuuden yhdistäminen ei tuota ongelmia, vaan hän ymmärtää intuitiivisesti millaista markkinointia tai millaisia tuotteita Valamoon kuuluu.
‒ Luostarin syvin tarkoitus luo raamit kaikelle. Oma tie on tärkein, myös markkinoinnissa.
Jaanan päivittäinen työ on yhteistyötä munkkien kanssa. Hänen esimiehensä on luostarin taloudenhoitaja, pappismunkki Mikael. Isä Simeon on pääopas ja luostarin tiedottaja. Isä Andreas vastaa viineistä ja viskeistä ja vierailijoille tarjottavista viini- ja viskikierroksista. Munkki Joona tekee kokousisännän tehtäviä. Munkkien arkinen aherrus on siis hyvinkin konkreettista.
‒ Munkin tehtävä on rukoilla ja tehdä työtä. Kirkon kalustosta vastaavan munkki Joonan esimerkiksi saattaa nähdä rahtaavan maitokärryillä termoskannuja kulttuurikeskukseen kokousasiakkaille, Jaana kertoo.
Tärkeä osa toimintaa on myös vapaaehtoisten talkoolaisten verkosto. Moni haluaa tulla Valamoon ja tehdä työtä majoitusta ja ruokaa vastaan.
‒ Meillä käy vuodessa noin 300 vapaaehtoista. Joka päivä joku soittaa ja kysyy, että voisiko tulla. Täällä yhteisöllisyys elää vahvana, tämä on monelle kuin toinen perhe.