Maan uusi hallitus asettaa strategisessa hallitusohjelmassaan työmarkkinajärjestöille kovan haasteen. Tarjouksen hinta on 1,5 miljardia euroa. Hallitus hakee tuolla hintalapulla ja asettamallaan uhalla yritysten kilpailukykyä palauttavaa yhteiskuntasopimusta. Ellei sitä synny, laukeavat ehdolliset leikkaustoimet joiden sisältöä on jo ehditty julkisuudessa moneen kertaan kauhistella. Kommentaattorit ovat yksi toisensa jälkeen haukkuneet hallitusta vastuuttomaksi ja tarjousta sisilialaisen mafian uhkaukseksi (tarjous josta ei voi kieltäytyä). Jotkut haluaisivat kovasti jo ajaa ay-liikkeen taistelukalustoa asemiin.
”Hallitus pyrkii rakentamaan kattavan yhteiskuntasopimuksen Suomen talouden nousua ja parempaa työllisyyttä vauhdittavien päätösten tueksi. Toteutuessaan yhteiskuntasopimus vahvistaa suomalaisten keskinäistä luottamusta, edistää talouskasvua ja tukee uusien työpaikkojen syntymistä. Vastaavasti ilman sen tuloksia julkisen talouden sopeuttamispaineet ovat paljon raskaammat. Silloin 4 miljardin sopeutuspäätösten lisäksi tehdään noin 1,5 miljardin menosäästöt ja veronkorotukset. Hallitus on sopinut molemmista kokonaisuuksista.”
Ehdolliset leikkaukset kohdistuvat mm.
- lapsilisiin (120 m€)
- työ- ja yrittäjäeläkkeiden indeksikorotusten puolittamisiin (272 m€)
- työttömyysturvaleikkauksiin (120 m€)
- yksityislääkäreiden Kela-korvausten heikennykseen (60 m€)
- aikuiskoulutustuen muuttamiseen tuetuksi lainamahdollisuudeksi (70 m€)
- vuorotteluvapaasta luopumiseen (40 m€)
- vanhempainvapaan lomakarttumisen poistamiseen (42 m€)
- infrahankkeiden vähentämiseen (50 m€)
- ja yliopistojen rahoituksen leikkaukseen (30 m€).
Hallitus jättää lisäksi tekemättä:
- ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksen v. 2018 (234 m€)
- korottaa sähköveroa (60 m€)
- kiihdyttää asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamista (100 m€)
- ja kiristää lisää alkoholi-, tupakka ja makeisveroja (60 m€).
Hallituksella on Iltalehden tietojen mukaan myös salainen lisälista jolla ay-liikettä patistellaan sopimuksen taakse. Pääministeri kuitenkin kiistää omassa blogissaan listan olemassaolon.
Mitä edellä listatut toimet estävä yhteiskuntasopimus voisi sisältää?
Äärimaltillinen, kattava ja pitkäkestoinen palkkaratkaisu nykyisen Tyka-sopimuksen jälkeiselle ajalle lienee selkeä lähtökohta. Kokonaisvaltainen työaikaremontti joustoineen ja työajan pidennyksineen lienee myös listalla. Työn määrää voidaan lisätä monella tavalla. Vuosityöajan sijaan on mielekkäämpää puhua työuran mittaisesta työajasta jolloin esim. opiskeluajat, työuraa keskeyttävät jaksot ja mahdollisimman myöhäinen eläkkeelle siirtyminen tulisivat tarkastelun kohteiksi. Tuoretta eläkeratkaisua ei tässä kohdassa avata. Sen sijaan työaikalain ja ehkä työsopimuslain avaaminen olisi mahdollista. Samalla mietittäneen työttömyysturvalain uudistamista ja sairauspoissaolojen vähentämistä. Sopimus on tahtotila, lainsäädäntöprosessi hoidetaan sen seurauksena omia reittejään.
Uhan lisäksi palkansaajapuolelle kannattaisi tarjota edes vähän porkkanaa, esim. nollatyösopimusten käytön rajoittamisessa sellaista löytyisi. Työministeri on myös väläytellyt työnantajien Kela-maksun palauttamista keppinä EK:lle jotta sen neuvotteluhalukkuus kasvaisi. Kummatkaan jälkimmäisistä eivät kuitenkaan näytä sisältyvän hallituksen toimenpidelistaan ja pääministeri on jo ehtinyt sanoutua irti työministerin yksityisajattelusta.
Ay-liike ei ole yhtä puuroa
MMA ja Akava ovat linjanneet toimivansa jatkossakin itsenäisinä ja vastuullisina työmarkkinatoimijoina eivätkä ne osallistu uuden palkansaajakeskusjärjestön suunnittelutyöhön. Koemme, että Akavan linja proaktiivisena, vaihtoehtoja tarjoavana ja päämäärähakuisena on MMA:lle sopiva. Akavan toimintatapa vastaa hyvin MMA:n jäsenen omaa työtä. Kauppaa tehdään kuunnellen ja eri ratkaisumalleja tarjoten.
Suomi on tilanteessa jossa vaaditaan luovuutta, rohkeutta ja talvisodan yhteishenkeä. Akavan tulee tavoitella sopimusmallia jossa jokainen maksaa, mutta kukaan yksilö ei kohtuuttomasti. On päivänselvää, että palkansaajapuoli on nyt rajusti ottavana osapuolena. Siitä huolimatta ratkaisuun on pyrittävä. Kaiken edellä tulee olla Suomen etu.
Suomi nousee yksituumaisuudella. Se edellyttää vastuullisuutta ja riskinottokykyä yhteiskuntasopimuksen neuvottelijoilta. Hallintojen eteen tulee viedä valmis paketti eikä neuvottelujen kulusta tule liikaa informoida päättäviä tahoja. Kapuloita ei tarvita rattaisiin ja jos liikaa kerrot, niitä tulee joka puolelta. Ennakkoehtoja on jo heitelty Hakaniemestä. Vastuuta on tarjolla. Vaan onko sen ottajia?
Nyt on ay-liikkeen mahdollisuus näyttää uudistumiskykynsä. Uudesta ay-liikkeestä puhuvat myös uuden keskusjärjestön puuhamiehet ja -naiset. Nyt on aika näyttää mitä tuolla tarkoitetaan?
Työn kautta saamme Suomen kuntoon ja uuteen nousuun. Vastakkainasettelua emme tarvitsisi. Sellaista tarjoaisi vanha ei-liike.
Samuli Myllyharju, yhteyspäällikkö, MMA