Sanktiot työntekijää velvoittavan kilpailukiellon rikkomisesta ovat yleensä ankaria, joten aina tulee ensisijaisesti lähteä liikkeelle siitä ajatuksesta, että työsopimuksessa sovitut asiat ovat velvoittavia. Näin ollen kilpailukieltoehtoonkaan ei kannata sitoutua ajatellen, että se olisi automaattisesti työntekijää sitomaton.
Kokosimme yhteen tärkeitä asioita, joita on syytä muistaa kilpailukiellosta sovittaessa ja työpaikkaa vaihtaessa. Kilpailukieltosopimus kannattaa aina luetuttaa MMA:n työsuhdejuristilla.
Vain erittäin painavasta syystä
Työsopimuslaki sallii kilpailukieltosopimukset, mutta edellyttää sopimukselle erityisen painavaa perustetta.
Perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan toiminnan laatu sekä suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä. Asiaan vaikuttaa myös työntekijän asema ja tehtävät.
Johtajasopimuksen yhteydessä tehdään usein kilpailukieltosopimus. Johtajasopimuksiin yleensä kirjataan myös erokorvaus, jolla pehmennetään kilpailurajoitusta.
Työntekoa voidaan rajoittaa eri tavoilla
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa monia asioita, ei vain kilpailevan yrityksen palkkalistoille siirtymistä. Haluaako työnantaja estää sinua harjoittamasta kilpailevaa toimintaa? Sitoudutko jättämään entisen työnantajan asiakkaat rauhaan, olemaan rekrytoimatta entisiä kollegoja uuteen yritykseen vai jotain muuta.
Mitä vähemmän kilpailukielto rajoittaa muun työn vastaanottamista, sitä vahvemmin se sitoo.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Luetuta kilpailukieltosopimus juristillamme
Kilpailukieltosopimus kannattaa aina luetuttaa työsuhdejuristillamme ennen allekirjoittamista.
Ota yhteyttä juristiimme myös silloin, kun harkitset kilpailijan palvelukseen siirtymistä tai kilpailevan yrityksen perustamista.
Enimmäisaika on yksi vuosi
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa kilpailevaa yritystoimintaa enintään yhden vuoden ajan.
Vuoden enimmäisaika ei koske työntekijää, joka toimii yrityksen johdossa tai johtamistehtävään rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetty työantajan liike- tai ammattisalaisuuksien hyödyntämiskielto ei ole sidottu aikaan eikä ylipäätään kilpailukieltosopimukseen. Se voi kestää pidempään kuin mahdollinen kilpailukielto.
Työnantajan velvollisuus maksaa korvaus rajoitusajalta
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen rajoitusajalta. Korvauksen määrä on 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta, kun kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta. Yli kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa maksettavan korvauksen määrä on 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta koko rajoitusajalta. Tämä korvausvelvollisuus on voimassa 1.1.2022 jälkeen solmituissa kilpailukieltosopimuksissa. Jos sopimus on tehty ennen 1.1.2022, korvausvelvollisuus on vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023 lukien.
Sopimussakko ei ole aina huono asia
Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Mikäli rikot sopimusta, olet velvollinen maksamaan sopimussakon työnantajalle riippumatta siitä, oletko aiheuttanut vahinkoa.
Mikäli sopimussakosta ei ole sovittu, olet velvollinen korvaamaan aiheuttamasi vahingon. Summa voi olla merkittävästi suurempikin kuin mahdollinen sopimussakko. Kohtuullinen sopimussakko ei siis välttämättä ole huono asia.