Yhdenvertaisuuslain mukaan minkäänlainen työntekijän henkilöön liittyvä syy ei oikeuta syrjintään työelämässä. Työnantajan on kohdeltava kaikkia samanarvoisesti niin työhönotossa, työsuhteen aikana kuin irtisanomistilanteissakin.
Lakimuutoksen jälkeen työnantajalla on velvollisuus suunnitella ja edistää yhdenvertaisuutta tarkemmin. Muutoksen tavoitteena on edistää ja tehostaa yhdenvertaisuutta työelämässä ja parantaa työntekijän oikeusturvaa.
Työelämän yhdenvertaisuutta valvoo nyt myös yhdenvertaisuusvaltuutettu
Lakimuutos parantaa työelämässä syrjintää kokeneen henkilön oikeuksien valvontaa. Jatkossa työntekijä voi ottaa yhteyttä sekä yhdenvertaisuusvaltuutettuun että työsuojeluviranomaiseen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on oikeus valvoa myös yksittäisiä työntekijän syrjintätapauksia. Lisäksi valtuutettu voi pyytää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausuntoa laintulkintaan tai tavoitteiden kannalta merkittävään työelämään liittyvään yhdenvertaisuusasiaan.
Syrjintää kokeneella on edelleen oikeus saada hyvitys silloin, kun työnantaja toimii yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Myös vastatoimien kohteeksi joutuneella henkilöllä on oikeus hyvitykseen. Vastatoimella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja on asettanut työntekijän epäedulliseen asemaan siksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslakiin tai osallistunut syrjintäasian selvittämiseen. Tarvittaessa riita-asia voidaan ratkaista yleisessä tuomioistuimessa.
Mietityttääkö jokin työelämään liittyvä pulma? Taitavat työsuhdejuristimme auttavat jäseniämme maksutta vuosien rautaisella kokemuksella. Tutustu lakipalveluumme ja ota yhteyttä täällä ››
Työnantajan velvollisuudet täsmentyvät
Uudistuksen myötä työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista ja huomioitava kaikki eri syrjintäperusteet. Työnantajan on arvionsa perusteella kehitettävä toimintatapojaan ja työolojaan niin uusien työntekijöiden palkkaamisessa kuin muissakin henkilöstöä koskevissa ratkaisuissa. Kehitystoimenpiteet on tehtävä sen mukaan, mitä tarpeita kussakin yrityksessä on.
Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Toimenpiteissä on huomioitava työnantajan toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet.
Jos yrityksessä työskentelee vähintään 30 henkilöä, työnantajalla on oltava myös suunnitelma toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Suunnitelmassa on jatkossa oltava myös selvitys johtopäätöksistä, jotka on tehty yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnin pohjalta.
Muut lakiin tulleet muutokset
Yhdenvertaisuuslaki kieltää häirinnän eli ihmisarvoa loukkaavan käytöksen, joka liittyy syrjintään ja aiheuttaa nöyryyttävän tai vihamielisen ilmapiirin työpaikalla. Nyt laissa häirinnäksi luetaan myös ihmisryhmään kohdistuva käytös, kun aiemmin häirinnän kohde oli tarkennettava yksilöllisemmin. Jos työntekijä ilmoittaa kokemastaan häirinnästä työnantajalle, eikä tästä huolimatta asialle tehdä korjaustoimenpiteitä, työnantajan toimintaa pidetään syrjintänä.
Lakimuutos täsmentää myös vammaisten henkilöiden oikeuksia työelämässä. Laissa puhutaan niin sanotuista kohtuullisista mukautuksista. Niillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään tai heidän oikeuttaan saada yhdenvertaista palvelua ilman kohtuuttomia esteitä tai syrjintää.
Mukautusten kohtuullisuuden arvioinnissa on otettava huomioon ensisijaisesti vammaisen työntekijän tarpeet. Lisäksi tässä otetaan huomioon työnantajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne, laajuus sekä mukautuksista aiheutuvat kustannukset ja niihin saatavilla oleva tuki.
Jos vammainen henkilö kokee tulleensa syrjityksi, on hänen pyynnöstään työnantajan viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista. Syrjintätilanne voi esiintyä rekrytointitilanteessa tai silloin, kun työnantaja ei ole huomioinut vammaisen työntekijän tarpeita.
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, estää syrjintää ja vahvistaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilöön liittyvien syiden perusteella.
Lisäksi laissa kielletyllä syrjinnällä tarkoitetaan häirintää, kohtuullisten mukautusten epäämistä sekä ohjeita tai käskyjä syrjiä.
Erilaiselle kohtelulle olisi oltava todellinen ja oikeasuhtainen työhön liittyvä peruste.
1.6.2023 voimaan tullut yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista, ehkäisee syrjintää ja vahvistaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.
Uudistus täsmentää niin työnantajan kuin myös koulutuksen järjestäjän, viranomaisen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjän velvollisuuksia yhdenvertaisuuden edistämisessä ja suunnittelussa.
