Jäsenlaskuista on löytynyt virheitä, joita korjaamme nyt – virheellisestä laskusta ei tarvitse ilmoittaa meille. Lue asiasta tarkemmin täältä ››

Markkinoinnin ammattilaisilta toivotaan rohkeutta

Markkinointialalla työskentelevät kulkevat trendien aallonharjalla ja käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa. Työpaikkaa ei vaihdeta kuitenkaan niin herkästi kuin yleisesti luullaan. Urakysely osoittaa, että moni asia on alalla hyvin, mutta parannettavaakin löytyy.

MarkkinointiKollektiivi teki kyselytutkimuksen Facebook-yhteisössään marras-joulukuussa 2019 ja sai lähes 600 vastausta markkinoinnin ammattilaisilta. Noin puolet vastaajista työskenteli kyselyhetkellä asiantuntijatehtävissä ja joka viides keskijohdossa tai esimiestehtävissä. In-house-markkinoinnissa työskenteli 53 prosenttia vastaajista ja toimistopuolella 29 prosenttia.

MarkkinointiKollektiivin Head of Career Services Sanna-Kaisa Koivisto sanoo, että tutkimukselle oli tarvetta.

– Halusimme selvittää, miten markkinoinnin ammattilaiset voivat työssään ja miten voimme tukea heidän urakehitystään. Toisaalta myös monilta yrityksiltä tuli pyyntöjä auttaa heitä rekrytoinnissa. Kyselyn kautta saimme paljon sellaista tietoa, jota muuten olisi ollut hankala kerätä.

Kuormitus jakautuu epätasaisesti

Valtaosa vastaajista voi hyvin nykyisessä työssään ja peräti 70 prosenttia kokee, että omalla vastuulla olevat työtehtävät on helppo hallita.

Toisaalta aika moni voi myös huonosti. Joka neljäs vastaaja kertoo voivansa huonosti tai erittäin huonosti. Samalla moni kokee, ettei työtehtä­vien kuormittavuudesta tai omasta jaksamisesta voi puhua.

– Melkein kolmasosa kokee, ettei kuormittavuudesta voi puhua. Se on aika huolestuttavaa, etenkin kun niin iso osa vastaajista ei ehdi tehdä töitään kahdeksantuntisen työpäivän aikana, Koivisto sanoo.

Joka kolmas vastaaja kertoo, ettei työpäivä riitä työtehtävien hoitamiseen. Toisaalta 42 prosenttia vastaajista kertoo työpäivän riittävän hyvin tai erittäin hyvin.

– Tässä on tosi paljon eroa myös työpaikkojen sisällä, ja olisi tärkeää, että esimiehet kiinnittäisivät tähän enemmän huomiota. Saman työpaikan sisällä voi olla ihmisiä, jotka kokevat, että ehtivät tehdä työt siinä työpäivän aikana ihan helposti, ja sitten taas niitä ihmisiä, jotka eivät mitenkään ehdi.

Työntekijät kaipaavat lisää luovuutta

Markkinoinnin ammattilaiset ajattelevat, että omassa työssä innostavinta on luovuus. Myös oppiminen, työn monipuolisuus ja työn tulokset koetaan tärkeiksi. Toisaalta 35 prosenttia vastaajista kertoo, ettei luovuudelle ole aikaa omassa työssä.

– Yksi syy tähän ovat nämä kaikki erilaiset järjestelmät ja kanavat, joiden pitäisi helpottaa työskentelyä. Todellisuudessa niiden käyttämiseen menee hirveästi aikaa, Koivisto harmittelee.

Kun esimiehiltä ja rekrytointiin osallistuvilta vastaajilta kysyttiin, millaiselle markkinointiosaamiselle tulevaisuudessa on kysyntää, luovuus ei noussut kärkeen. Työnantajan näkökulmasta tärkeitä ovat rohkeus, dataymmärrys, analytiikka ja liiketoimintaosaaminen.

– Työnantajat ja työntekijät näyttävät kyllä puhuvan jossain määrin samoistakin asioista, mutta hieman eri nimillä, Koivisto sanoo ja ottaa esimerkiksi työnantajan mainitseman analytiikan ja asiantuntijoiden innostaviksi kokemat tulokset. Samoin dataymmärrys ja oppiminen voivat olla osittain päällekkäisiä asioita.

Sosiaalisesta mediasta arvokasta tietoa

Markkinoinnin alalla kiinnostus trendejä kohtaan on voimakasta ja ammattilaiset ovat aktiivisia moneen suuntaan. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia kokee sosiaalisen me­dian itselleen tärkeimmäksi kanavaksi alan kehittymisen seurantaan ja tiedonjakoon. Kaksi kolmesta pitää tärkeänä myös alan toimijoiden tuottamaa sisältöä, kuten blogeja ja podcasteja, ja 60 prosenttia mainitsee alan koulutukset ja tapahtumat.

– Meidän yhteisömme on varsin aktiivinen ja keskittyy sosiaaliseen me­diaan, mikä tietysti saattaa heijastua näihin vastauksiin, Koivisto muistuttaa.

– On aika kiinnostavaa, että some ja alan toimijoiden tuottamat sisällöt eli ammattilaisten omat kokemukset nousevat korkealle mutta esimerkiksi tieteelliset julkaisut kokee tärkeiksi vain vajaa neljännes. Tämä voi johtua siitä, että tieteellisiä julkaisuja ei saa käsiinsä riittävän helposti.

Tiedon jakamiseen liittyvissä asenteissa ja käytännöissä on suuria eroja. Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia kokee, että alalla tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti. Epävarmempiakin mielipiteitä on, ja 12 prosenttia ei pidä jakamiskäytäntöjä lainkaan avoimina.

– Helposti luodaan kuplia. Verkostoitumisesta puhutaan paljon, mutta käytännössä kilpailijoiden kanssa ei haluta jakaa omia ideoita ja onnistumisia. Itse kannustan aina tähän jakamiseen ja näkymiseen yhdessä kilpailijoiden kanssa. Silloin vain pitää osata tuoda esille se, miten oma työpaikka erottuu kilpailijoista, Koivisto sanoo.

Rekrytoinnin ideaali ja käytäntö eivät kohtaa

Miksi työtä vaihdetaan? Kuinka usein? Ura­kyselyssä selvitettiin myös näitä, ja lopputulos oli aika yllättävä. Peräti 60 prosenttia vastaajista ilmoitti vaihtavansa työpaikkaa nimenomaan kiinnostavien työtehtävien perässä, ja vain neljännes vastaajista kertoi vaihtavansa työtä kahden kolmen vuoden välein.

– Alalla elää aika sitkeästi sellainen myytti, että työtä vaihdetaan aina parin vuoden välein. Tämän perusteella voimme kuitenkin todeta, että valtaosa vaihtaa työtä nimenomaan kiinnostavien tehtävien perässä eikä vain siksi, että työtä pitää parin vuoden välein vaihtaa, Koivisto toteaa.

Yleisimpiä syitä työpaikan vaihtamiselle ovat vastaajien mukaan työtehtävät, nykyisen työpaikan huono esimiestyö ja etenemismahdollisuudet.

Esimiehiltä ja rekrytoinnista vastaavilta henkilöiltä kysyttiin myös tärkeintä asiaa, johon työnhakijan rekrytoinnissa kiinnitetään huo­miota. Tärkeimmäksi asiaksi koettiin henkilön sopivuus työkulttuuriin. Näin ilmoitti 37 prosenttia vastaajista, ja lähes yhtä moni piti oleellisena kykyä oppia uusia asioita nopeasti. Tämänhetkisen kompetenssin mielsi tärkeimmäksi joka neljäs, ja vain viisi prosenttia piti tärkeimpänä aiem­paa työkokemusta. Palkkatoive ei ollut yhdellekään vastaajalle tärkein rekrytointiperuste.

– Näyttää siltä, että tässä on vastattu ideaalitilanteen mukaan. Kun järjestimme hr-puolen ammattilaisille aamiaistilaisuuden ja pääsin keskustelemaan näistä tuloksista heidän kanssaan, kävi ilmi, että todellisuudessa aikaa rekrytoinnille on hyvin vähän ja silloin aiempi osaaminen korostuu. Kiireisen arjen ja nopean rekrytointiprosessin keskellä kenelläkään ei oikeasti ole aikaa opettaa esimerkiksi monien järjestelmien käyttöä. 

Lue lisää alan laadukkaimpia artikkeleita toukokuussa ilmestyvästä Myynti & Markkinointi -lehdestä. Jos et vielä saa lehteä, liity jäseneksi tästä.

Teksti: Maarit Krok