Tärkein vaihe rekrytoinnissa on ammattimainen haastattelu. Rekrytoijat haluavat hyvin mielellään kuulla myös näkemyksiä hakijan suoriutumisesta aiemmissa työtehtävissä. Siksi on hyvä pyytää suosituksia.
MPS Careerin toimitusjohtaja Pirjo Varjus-Pitkälä kertoo, että referenssejä ei pyydetä työkavereilta tai alaisilta. Se, että kollega tai kaveri kertoo sinusta jotain, ei ole rekrytoijan kannalta kovin merkittävää. Esimiesreferenssit ovat parhaita ja rekrytoijat arvostavat niitä eniten. Lähimmällä esimiehellä on oikeasti tietoa siitä, mitkä ovat hakijan tavoitteet ja kuinka hän on niistä suoriutunut.
Unohda kuitenkin suosittelijat, joiden tapaamisesta on yli kymmenen vuotta aikaa. He eivät tiedä, miten olet kehittynyt ja millainen on tämän päivän osaamisesi. Jos suosittelijoita ei ole, CV:hen ei kannata merkitä urheiluseurakavereita. Se ei anna hakijasta ammattimaista kuvaa. Jos olet ollut saman esimiehen alaisena yli kymmenen vuotta ja et halua hänen tietävän työnvaihtoaikeistasi, selitä tilanne rekrytoivalle taholle.
Referenssejä voi hakea harkitusti myös organisaation ulkopuolelta. Monesti pitkäaikaisesta asiakkuus- tai muusta yhteistyösuhteesta muodostuu niin hyvä kumppanuus, että ulkoista partneria voi käyttää suosittelijana. Varjus-Pitkälä ei lähtisi kuitenkaan pyytämään suosituksia sen hetkiseltä asiakkaalta. Tällöin tulee viestineeksi asiakkaalle, että on hakeutumassa pois yhteistyösuhteesta.
CV:hen suosittelijoita merkitään kahdesta neljään kappaletta. Enempää ei tarvita. Kultakin suosittelijalta mainitaan nimi, se rooli joka hänellä oli suosituksen pyytäjään, nykyinen rooli ja puhelinnumero. Ensimmäiseksi suosittelijaksi kannattaa merkitä se, jonka itse ajattelee olevan merkityksellisin haetun tehtävän kannalta. Hyvässä CV:ssä on suosittelijoita, vaikka niitä ei työpaikkailmoituksessa erikseen pyydettäisikään.
Kaikkien kannalta ovat kiusallisia tilanteet, joissa CV:hen on laitettu nimi ilman suosittelijan lupaa. Sen voi kysyä samalla, kun kertoo, että on päivittämässä CV:tä ja hakee uusia mahdollisuuksia uralla.
Yleensä rekrytointiprosessin alkuvaiheessa hakijalta ei vielä kysytä referenssiä. Jos rekrytointi etenee, on hakijan korrektia kertoa suosittelijalle, että hänelle tullaan todennäköisesti soittamaan. Näin suosittelija voi varautua yhteydenottoon. Suosittelijalle ei välttämättä tarvitse kertoa haettavaa tehtävää tai yritystä.
Yleensä rekrytoidessa katsotaan myös hakijan LinkedIn-profiili ja on hyvä, että se viestii osaamisesta ajantasaisesti. Hakijan saamat suositukset LinkedInissä eivät kuitenkaan ole sama asia kuin suositukset CV:ssä. Käytä siis harkintaa niiden hyödyntämisessä uutta työtä hakiessa.
Näe vaivaa ja mieti tarkkaan, kenet haluat referenssin antajaksi. Pohjusta pyyntöä ja pyydä lupa. Kun suosittelijat ovat heitä, jotka tuntevat työskentelytapasi ja saavutuksesi, he kertovat sinusta rehellisesti ja näin lisäävät mahdollisuuksiasi erottua positiivisesti. Meillä Suomessa myös suosittelijat ottavat tehtävänsä hyvällä tavalla tosissaan.