Työpaikoilla kiinnitetään huomiota työpisteen ergonomiaan ja autolla paljon ajavat vaativat hyvää ajoasentoa. Sen sijaan harvoin tullaan ajatelleeksi, että nukkumisergonomia on yhtä tärkeä juttu, sillä sängyssä vietetään yhtä paljon aikaa kuin töissä.
Kun työntekijä valittaa työterveyshoitajalle kipeää selkää tai niskaa, ensimmäisenä pohditaan työpisteen ergonomiaa. Syitä ongelmiin ei osata heti hakea omasta sängystä.
Työfysioterapeutti ja nukkumisergonomian asiantuntija Jenni Ahopelto ErgonoVita Oy:stä sanoo, että ihmiset ovat tottuneet tyytymään siihen, että nukkuvat huonosti. Nukkumiseen saatetaan kiinnittää huomiota vasta, kun uuvutaan täysin.
‒ Ihminen saattaa sanoa, että nukuin tosin hyvin, mutta pyörin koko yön, sillä se on tapani nukkua. Herätään puoliteholla ja ajatellaan, että se on normaali olotila, Ahopelto kertoo.
Jos niska on kipeä, mennään ostamaan naapurin suosittelema ergonomisesti muotoiltu tyyny.
‒ Oikeanlaisen tyynyn hankinta edellyttää nukkumisergonomian tutkimista. Jos kyse onkin siitä, että nukkumisasento on kuormittava, tyyny menee hukkaan.
Käytännön vinkkejä
Ihmiset ovat Ahopellon mukaan kiinnostuneita unesta ja nukkumisesta, mutta tarjolla oleva tieto jää helposti teoriatasolle. Työterveyshuollossakaan ei ole aikaa eikä osaamista paneutua nukkumisergonomiaan.
Fysioterapeutit saattavat lähettää asiakkaan Ahopellon luo saamaan ohjausta, koska heilläkään ei ole nukkumisergonomian syvällistä osaamista. Ahopelto sanoo, että eri ammattilaisten välinen yhteistyö on tärkeää.
‒ Ei nukkuminenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan hyvää työergonomiaa ja omaa aktiivisuutta liikkumiseen.
Ahopelto oli kymmenen vuotta Unikulmassa suunnittelemassa ihmisille nukkumisratkaisuja. Nyt yrittäjänä hän pitää muun muassa puolen tunnin nukkumisergonomiaohjauksia.
‒ Iso mies saattaa haluta pehmeän sängyn, koska hänen hartiansa kipeytyvät nukkuessa. Silloin kuormitus tulee kuitenkin lonkan päälle ja selkä kipeytyy, koska henkilö nukkuu riippukeinumaisessa asennossa, Ahopelto kertoo esimerkin yksilöllisestä ohjauksesta.
Tärkeä tyyny
Tyyny kannattaa uusia hygieniasyistä 1‒3 vuoden välein ja vanhoja tyynyjä ei kannata jemmata esimerkiksi vierastyynyksi. Ahopelto sanoo, että tyynyjäkin kannattaisi kokeilla asiantuntijan opastuksella.
‒ Jos ihmisellä on voimakkaat lihaskireydet ja yliliikkuvuutta rangassa, voimakkaasti muotoiltu tyyny ei sovi hänelle edes totuttelujakson jälkeen.
Tyynyissä on paljon valinnanvaraa. Niitä voi käyttää apuna muuallakin kuin pään alla. Jos ylävartaloa joutuu kiertämään, siitä seuraa lihaskipua ja lihasjännitystä ylävartalon alueelle.
Vartalotyyny ja muotoiltu halityyny ovat 130 senttimetriä pitkiä tyynyjä, jotka helpottavat kylkiasentoa. Halityyny keventää olkapäätä ja rentouttaa rintalihaksia, kun päällimmäisen käden saa halityynyn päälle.
Jalka halityynyn päällä puolestaan asettaa alaselkää hyvään asentoon. Halityynyn avulla voi myös oppia pois vatsa-asennosta, joka aiheuttaa usein lihaskipua niskassa ja tekee unesta levotonta.
Ahopelto toivoo ihmisten ymmärtävän, miten uni vaikuttaa kaikkeen. Kipu koetaan lievempänä ja vastustuskyky on parempi riittävästi nukkuneilla. Jos yhtäjaksoista syvää unta ei saa riittävästi, aivot eivät palaudu edellisen päivän kuormituksesta. Se vaikuttaa mielialaan ja vireystasoon.
‒ Unella on valtava voima hyvinvointiin.
Jenni Ahopelto puhuu levon ja palautumisen merkityksestä Oulun seudun MMA:n tilaisuudessa 28.9.2015