Perhevapaa ulottuu nyt myös omiin vanhempiin

Perhevapaauudistus takaa työntekijälle nyt oikeuden omaishoitovapaaseen myös iäkkäiden vanhempien asioiden hoitamiseksi. MMA:n työsuhdejuristi Tuuli Lahikainen pitää uudistusta merkittävänä.

Aiempi sääntely omaishoitovapaissa perustui sopimiseen työnantajan kanssa.

– Ongelmia tämän asian kanssa ei tähän astikaan olisi ollut, jos työnantajat ja työntekijät pystyisivät aina sopimaan asioista. Siihen he eivät kuitenkaan aina pysty, joten sääntelyä lain voimalla tarvitaan, sanoo Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n työsuhdejuristi Tuuli Lahikainen.

Haasteellisimpia tilanteita työntekijälle on vaihe, jolloin isä tai äiti siirtyy omasta asunnosta palvelutaloon.

– Työssä käyvälle omaiselle on haastavaa, kun hän ei itse pysty sanelemaan aikatauluja, Lahikainen sanoo.

Vain VIISI päivää

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Omaisella tarkoitetaan paitsi työntekijän lasta, myös vanhempaa, avio- tai avopuolisoa sekä rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta.

– Toisinaan työnantajien on myös vaikea ymmärtää omaishoitovapaan tarvetta iäkkään vanhemman asioihin, jos itse ei ole ollut samassa tilanteessa. Meillä Suomessa perhekäsitys moneen muuhun kulttuuriin verrattuna on aika suppea. Osaksi ydinperhettä koetaan lähinnä vain lapset, Lahikainen sanoo.

Usein työntekijälle ehdotetaan omaishoitovapaaksi myös lomapäivien käyttöä.

– Lomapäivät on kuitenkin tarkoitettu palautumiseen. Tämä tarkoitus ei täyty, jos niitä joutuu käyttämään omaishoitoasioihin. Oikeus viiteen omaishoitopäivään ei todellakaan ole paljon, Lahikainen muistuttaa.

Edelleen palkatonta

Perhevapaauudistuksessa oikeus omaishoitovapaaseen on silloin, kun se edellyttää välitöntä läsnäoloa. Omaishoitovapaa on muiden perhevapaiden tapaan palkatonta työsopimuslain perusteella. Työehtosopimuksella tai työpaikoilla voidaan sopia, että omaishoitovapaalta maksetaan palkkaa.

Edelleen omaishoitovapaan palkallisuus iäkkäiden vanhempien kohdalla perustuu siis työnantajan hyväntahtoisuuteen.

– Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu, että sairaan lapsen hoitamisesta maksetaan palkka. Toivottavaa olisikin, että tulevaisuudessa palkanmaksu myös omaishoitopäiviltä löytyisi yhä useammasta TESistä. Koska kaikkien työsuhteisiin ei sovelleta mitään työehtosopimusta, olisi tärkeää sopia poissaolojen tarkemmista ehdoista ja palkallisuudesta yhtiön sisäisissä ohjeistuksissa. Etätyön yleistyttyä myyntialan ammattilainen ei omaishoitovapaallakaan välttämättä tee yhtään vähemmän työtä kuin normaalinakaan työpäivänä, Lahikainen sanoo.

”Kosmeettinen uudistus”

MMA:n Oulun alueyhdistyksen aktiivi Taina Kulju on hoitanut Parkinsonin tautia sairastavan äitinsä asioita sisarensa kanssa vuodesta 2019 lähtien. Kuljun äiti asui kotona marraskuuhun 2021 asti, kunnes pääsi muuttamaan hoitokotiin.

– Kolmisen vuotta olemme siskoni kanssa hoitaneet hänen asioitaan. Kokemuksesta tiedän, miten vähän suomalainen yhteiskunta arvostaa vanhustenhoitoa.

Ennen hoitokotiin muuttoa Kuljun äiti sai kotihoitajan.

– Kun äidin Parkinsonin tauti eteni, hänellä tuli kaatumisia todella paljon. Hoitokodin hakeminen alkoi, kun kotihoito löysi äitini verissä päin kaatumisen jäljiltä ja äiti vietiin sairaalaan. Jos emme itse olisi olleet aktiivisia, niin äiti olisi joutunut odottamaan hoitopaikkaa ties kuinka kauan. Kaikilla iäkkäillä ei ole omaisia, joten vaaratilanteet varmaan etenevät usein liian pitkälle, Kulju sanoo.

Kulju kehuu oman työyhteisönsä ja työnantajansa tukeneen häntä kiitettävästi silloin, kun hän tarvitsi aikaa äitinsä asioihin.

– Olen kuitenkin joutunut ottamaan äitini asioihin myös palkatonta vapaata. Ymmärrän senkin, että kaikilla työpaikoilla ei olla yhtä suopeita kuin omassani. Varsinkin pienemmillä työpaikoilla yhden poissaolo on pois toisten selkänahasta, hän painottaa.

Perhevapaauudistuksen muutoksia Kulju pitää lähinnä kosmeettisina.

– Oikeus viiden työpäivän vapaaseen myös iäkkäiden läheisten asioihin tuntuu täysin riittämättömältä. Varsinkin omaisen siirtyessä kotihoidosta palvelutaloon näitä palavereja on paljon ja ne järjestetään yleensä virka-aikana. Päivätyön ja omaishoidon asioiden sovittaminen on rankkaa varsinkin sivutoimisesti läheisensä asioita hoitavalle, Kulju sanoo.