Joulukuussa Japani, alkuvuodesta Itävalta ja Ranska. Siinä muutamia esimerkkejä, minne parikymppinen myynnin opiskelija Simoeemil Nurmela on matkannut muodostelmaluistelu-urallaan. Muodostelmaluistelu on taitoluistelun alalaji ja joukkuelaji.
Nurmela luistelee ensimmäistä kauttaan helsinkiläisessä Marigold IceUnity-joukkueessa, joka on viidellätoista Suomen mestaruudellaan ja viidellä maailmanmestaruudellaan Suomen menestynein. Viimeisin MM-kulta on viime vuodelta.
Turusta kotoisin oleva Nurmela aloitti Marigoldissa tämän kauden alussa. Nurmelan saapuminen joukkueeseen noteerattiin mediassa, sillä hän on Marigoldin ensimmäinen miesluistelija.
− Saan luistella parhaassa mahdollisessa muodostelmaluistelujoukkueessa maapallolla. Tavoite on lähteä jahtaamaan maailmanmestaruutta kotikisoissa huhtikuussa, Nurmela kertoo.
Luistelussa häntä kiehtoo eniten taiteellisuus. Jäällä pystyy Nurmelan mukaan tekemään asioita, joita ei voi tehdä maalla.
− Tunnetta ei voi selittää, siihen on vain paloa. Olen käynyt jäällä melkein niin kauan kuin olen ollut jaloillani. Se on muodostunut enemmän elämäntavaksi kuin harrastukseksi.
Maailmanmestaruustason luistelijana Nurmela harjoittelee yhtä paljon kuin muidenkin lajien huippu-urheilijat. Treenit saattavat venyä iltamyöhään.
Ammatiksi muodostelmaluistelusta ei kuitenkaan ole, koska ainakaan toistaiseksi siitä ei saa palkkaa.
Aamuisin Nurmela kiiruhtaa kouluun Helsingin Haaga-Heliaan, jossa hän opiskelee myynnin koulutusohjelmassa. Nurmela ei valinnut myyntialaa sattumalta, vaan koulutus kiinnostaa aidosti.
− Olen pienestä asti ollut myyntihenkinen ja halunnut myydä kaiken. Koen myynnin kutsumuksekseni.
Huippu-urheilu on opettanut keskittymään
Ammattikorkeakouluopintojen ja kilpaurheilun yhdistämisen luulisi olevan haastavaa, mutta Nurmela osaa aikatauluttaa. Elämä huippu-urheilijana on kehittänyt keskittymiskykyä ja kurinalaisuutta.
− Pystyn sumplimaan pieniä rakoja ja pysyn aikataulussa. Jotkut muut ovat pinteessä, miten saavat tehdyksi kaiken, vaikka he eivät harrasta kilpaurheilua.
Oppitunneilla ei ole läsnäolopakkoa. Nuorukainen pyrkii kuitenkin osallistumaan tunneille, koska itsenäinen opiskelu veisi häneltä enemmän aikaa. Joukkueen tehotreenipäivinä tai kisamatkojen aikana koulusta joutuu toki olemaan pois.
Opiskelu ei tunnu liian työläältä.
− Osaan laittaa energian oikeaan paikkaan. Olen oppinut ripeään työskentelyyn. Turhaan vatvomiseen ei ole aikaa. Urheiluvertauksen mukaan pitää pystyä tunnistamaan, mikä on olennaista, Nurmela painottaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu hänellä päivän lehtien lueskelemiseen tai television katsomiseen. Erityisiä rentoutumiskeinoja Nurmela ei koe tarvitsevansa, koska omien sanojensa mukaan hän ei stressaa ihmisenä liikaa. Luistelun vuoksi elämäntavat pysyvät terveinä, joten baareissakaan ei tule juostua.
Voiton tahto on kova
Nurmela tähtää myyntialalla samaan kuin urheilussa: hän haluaa olla paras. Mies kertoo tavoittelevansa tulevaisuudessa ”isompia paalupaikkoja”. Tavoitteena on edetä porras kerrallaan ylöspäin ja päätyä myyntijohtajaksi johonkin isoon firmaan.
Periksiantamattomuus on Nurmelan mielestä myynnissä yhtä tärkeää kuin urheilussa. Taso täytyy pitää molemmissa kovana. Luistelijana hän on oppinut tekemään asiat joka treenissä pikkuisen paremmin kuin edellisellä kerralla.
− Jos tulee vastoinkäymisiä, ne pitää unohtaa, jotta pääsee jatkamaan eteenpäin. Tarvitaan sisukkuutta ja oma-aloitteisuutta. Itsestä pitää myös huolehtia, Nurmela miettii ominaisuuksia, joista on myynnissä hyötyä.
Nurmela kokee, että myyjänä hänen vahvuutensa on se, että hän osaa perustella ratkaisuja. Luistelusta on ollut tässäkin apua. Juniorijoukkueiden ainoana poikana hänen piti usein perustella koulussa muille pojille, miksei hän mieluummin valitse harrastuksekseen jääkiekkoa tai salibandya.
Myyntityössä voi olla hyötyä myös siitä, että Simoeemil Nurmela on tottunut matkustamaan. Jos haave myyntijohtajan pestistä toteutuu, se voi tarkoittaa matkaamista myös ulkomaille. Lentokentillä toimiminen on tullut tutuksi kisamatkoilla.
− Olen miettinyt, että tulevaisuudessa voisin olla työssä, jossa joutuu matkaamaan. Ehkä jopa odotankin sitä.