Työsopimuksen kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Muissa sopimuksissa päättymistapa voi vaikuttaa vain kohtuullisuusarvioinnin kautta.
Kilpailukieltoja on monenlaisissa sopimuksissa
Perinteisesti kilpailua rajoittava sopimusehto on työsopimuksessa. Tämän lisäksi kilpailurajoituksia on myös johtajasopimuksissa, edustussopimuksissa, osakassopimuksissa ja kauppakirjoissa ja erilaisissa yhteistyösopimuksissa.
Yrittämisen vapaudella ja oikeudella työhön kuulee usein perusteltavan kantaa, että kaikki tällaiset rajoitukset ovat lainvastaisia. Nämä perusteet eivät kuitenkaan valitettavasti riitä kaatamaan näitä sopimuksia. Kilpailurajoitukset kun sinällään eivät estä yrittämästä tai tekemästä työtä vaan vain kieltävät sen tietyltä rajatulta osin.
Kilpailua rajoittavien sitoumusten sitovuus on erilainen riippuen siitä, miten siitä on sovittu. Työsopimuksen kilpailukielto on helpoiten ei-sitova, kun taas liiketoiminnan tai yrityksen kauppakirjaan otettu kilpailukielto on lähes varmuudella sitova, ellei rajoitusaika ole kohtuuttoman pitkä.
Jos kilpailukieltosopimuksen sitovuudesta syntyy sopimusosapuolten kesken erimielisyyttä, eivätkä sopimuksen tekijät sovi kilpailurajoitusten poistamisesta, asia kannattaa aina antaa lakimiehen arvioitavaksi. Samoin on asia, jos työnantaja tekee työntekijää kohtaan korvausvaatimuksen sopimuksen rikkomisen johdosta.
Sopimussakko ei ole aina huono asia
Ole tarkkana siinä, mihin lopulta sopimuksella sitoudut. Sitoudutko olemaan harjoittamatta kilpailevaa toimintaa ja/tai olemaan menemättä kilpailijan palvelukseen. Sitoudutko jättämään entisen työnantajan asiakkaat rauhaan, olemaan rekrytoimatta entisiä kollegoja uuteen yritykseen ja niin edelleen.
Sopimuksiin liittyy usein sopimussakko. Mikäli rikot sopimusta, olet velvollinen suorittamaan sopimussakon toiselle osapuolelle riippumatta siitä, oletko aiheuttanut vahinkoa. Mikäli sopimussakosta ei ole sovittu, olet velvollinen korvaamaan aiheuttamasi vahingon, mikä voi olla merkittävästi suurempikin kuin mahdollinen sopimussakko. Sopimussakko, jos se on kohtuullinen, ei siis ole välttämättä huono asia.
Kilpailukiellot sopimustyypeittäin
Työsopimuslaki sallii kilpailukieltosopimukset, mutta edellyttää samalla erityisen painavaa perustetta, jotta se olisi työntekijää sitova. Perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.
Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään yhden vuoden ajan. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvaus rajoitusajalta, jonka määrä on 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta, kun kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta.
Yli kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa maksettavan korvauksen määrä on 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta koko rajoitusajalta. Tämä korvausvelvollisuus on voimassa 1.1.2022 jälkeen solmituissa kilpailukieltosopimuksissa. Jos sopimus on tehty ennen 1.1.2022, korvausvelvollisuus on vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023 lukien.
Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Ohjenuorana voidaan pitää sitä, että mitä vähemmän kielto rajoittaa muun työn vastaanottamista, sitä vahvemmin kielto sitoo.
Kiinteistönvälitysalalla korkein oikeus katsoi sitovaksi kilpailukieltosopimuksen, jolla välittäjä sitoutui olemaan ottamatta asiakkaaksi sellaista henkilöä, joka oli ollut yrityksen asiakkaana työsuhteen päättymishetkellä tai kuuden kuukauden aikana ennen sitä. Tässä häviössä tuomioistuin kohtuullisti sopimussakon kahden kuukauden palkkaa vastaavaksi ja tuomiosta käy ilmi myös se periaate, että rajoitettu kilpailukielto on helpommin sitova kuin yleinen kilpailukielto. Sopimushan ei sinällään estänyt välittäjää toimimasta alalla ja alueella.
Kilpaileva toiminta voi poikia myös rikosjuttuja. Työsuhteinen myyntiedustaja vaihtoi työpaikkaa samalla alalla ja paikkakunnalla toimivaan yritykseen. Yrityksen tietojärjestelmän lokista löytyi merkintöjä, että myyntiedustaja oli ottanut työsuhteen viimeisinä päivinä ”raportteja” asiakasrekisteristä. Lisäksi ”kotietsinnässä” uudesta työpaikasta löytyi asiakasrekisteri, jonka työnantaja väitti olevan kopioitu heidän asiakasrekisteristään. Oikeudenkäynnissä pystyimme osoittamaan, että lokimerkintä ”raportti” tulee jo siitä, että käy katsomassa yhden asiakkaan puhelinnumeron. Syyte yrityssalaisuuden rikkomisesta hylättiin.
Kilpailukiellon kestoa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat kuuden kuukauden rajoitukset eivät koske työntekijää, joka toimii yrityksen tai sen itsenäisen osan johdossa tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Samoin on luonnollisesti toimitusjohtajien kohdalla.
Johtajasopimuksiin yleensä kirjataan myös erokorvaus, jolla pehmennetään kilpailurajoitusta.
Kauppaedustajalain mukaan sopimus, jolla rajoitetaan kauppaedustajan toimintaa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen, sitoo kauppaedustajaa vain siltä osin kuin se on tehty kirjallisesti ja koskee kauppaedustajalle osoitettua aluetta tai asiakaspiiriä ja koskee vastaavanlaisia tavaroita kuin edustussopimus.
Tällaisen kiellon maksimikesto on kaksi vuotta. Kauppaedustajan kilpailukieltosopimuksia käytetään vähän.
On yleistä, että pk-yrityksissä tarjotaan myyntiväelle mahdollisuutta tulla yhtiön osakkaaksi. Jos tällaista mahdollisuutta tarjotaan, niin osakassopimus kannattaa luetuttaa MMA:n työsuhdejuristeilla. Lähes poikkeuksetta osakassopimuksissa osakas sitoutuu pitkään kilpailukieltoon, jota perustellaan omistaja-asemalla.
Näiden osalta tuomioistuimet ovat onneksi ottaneet sen kannan, että mikäli omistus on vähäistä ja vailla minkäänlaista vaikutusvaltaa, niin kilpailurajoitusta tulee tulkita työsopimuslain mukaisena kilpailukieltosopimuksena, siis jos osakas on työssä yrityksessä. Tällöin sopimuksen sitovuus edellyttää työsopimuslain mukaista erityisen painavaa syytä.
Vahvin kilpailukielto liittyy yrityksen tai liiketoiminnan myyntiin. Onkin aika loogista, että liiketoiminnan ostaja haluaa estää myyjän välittömän palaamisen alalle. Tällaiset kilpailukiellot ovat usein jopa viiden vuoden pituisia.
Kysy kilpailukiellosta työsuhdejuristeiltamme
Ennen kuin lausut ääneen ajatuksen kilpailijalle siirtymisestä, ota yhteyttä lakipalveluumme. Osaavat työsuhdejuristimme auttavat sinua.
