Kuka omistaa AI-työkalusi – sinä vai työnantaja? 

Juristi Elina Koivumäen mukaan ilmiö on jo laaja. Esimerkiksi Microsoftin ja LinkedInin yhteistutkimuksessa selvisi, että jopa 80 prosenttia pk-yritysten tietotyöntekijöistä käyttää työssään itse avaamiaan tekoälytilejä ja kehittää omia työkalujaan myös vapaa-ajalla. 

Tekoälyyn syötetty tieto voi rikkoa lakia 

Tekoälyn käyttö ei ole riskitöntä. Keskeinen kysymys liittyy siihen, mitä tietoa järjestelmiin syötetään. 

– Jos kerron Chat GPT:n perustason käyttäjätiliä käyttäen firman liikesalaisuuksia, se on tiedon paljastamista kolmansille tahoille. Ei pelkästään se, että kerron esimerkiksi suullisesti jollekin firman ulkopuoliselle salaisuuksiamme. 

Koivumäen mukaan tällaisessa tilanteessa voidaan rikkoa useita lakeja samanaikaisesti: työsopimuslain lojaliteettivelvollisuutta ja liikesalaisuuksia koskevia pykäliä, liikesalaisuuslakia sekä rikoslain yrityssalaisuuspykäliä. 

AI-työkaluja käytetään usein piilossa 

Moni rakentaa omaa AI-työkalupakkiaan osin työnantajan tietämättä. Taustalla on sekä epävarmuutta että käytännön syitä. 

– Eletään murrosaikaa. Työntekijä saattaa ajatella, ettei minun kannata paljastaa tehokkuuskikkaani työnantajalle, kun teen tekoälytyökaluilla neljässä tunnissa kahdeksan tunnin työt. Koska se saattaa johtaa siihen, että tavoitteet nousevat ja työmäärä kasvaa. 

Koivumäki ymmärtää myös työnantajien huolia. 

– Ymmärrän, että senioreita voi pelottaa, kun yhtiöön tulee esimerkiksi uusia myynnin ammattilaisia, jotka tekevät prospektointia ja myynnin toimenpiteitä jopa tuhatkertaisella tehokkuudella sinun toimintatapoihisi verrattuna. 

Osaamisen saa viedä, valmista työkalua ei 

Keskeinen kysymys on, mitä tapahtuu, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa. 

Työsopimuslaki lähtee siitä, että työntekijä sitoutuu tekemään työnsä henkilökohtaisesti. Tekoäly muuttaa tätä asetelmaa. 

– Laki ei tunnista vielä sellaista mallia, että työntekijä ei ole yksin, vaan hänellä voi olla sata tai tuhat AI-agenttia, jotka on itse rakentanut itselleen työkavereiksi. 

Koivumäen mukaan ratkaisevaa on erottaa osaaminen ja lopputulos toisistaan. 

– Erota luuranko ja liha. Saat viedä mukanasi osaamistasi ja suunnittelemaasi logiikkaa, promptaustaitojasi, promptipohjiasi ja arkkitehtuuriymmärrystä eli miten rakennat tekoälystä sinulle hyvät työkaverit siinä työpaikassa ja niissä tehtävissä, mitä olet tekemässä. 

Sen sijaan valmiiden työkalujen siirtäminen ei yleensä ole sallittua. 

– Voit kirjata myös ylös saavutuksia kuten ”suunnittelin logiikan tekoälyautomaatiolle, joka nopeutti tiimin rutiineja 40 prosenttia ja vähensi virheitä”. Mutta et yleensä voi viedä mukanasi lopputulosta eli agenttia, jonka teit spesifisti edelliseen työpaikkaan liittyvillä aineistoilla. Etkä voi kopioida siellä käytettyä työnantajan dataa.

Tehokkuuserot kiristävät työelämää 

Tekoäly ei vaikuta vain työkaluihin vaan myös työn arvoon ja tuottavuuteen. 

– Mitäs, jos pystyn lähestymään asiakkaita automaattisilla yhteydenotoilla ja saan tuhat lämmintä liidiä ja joku toinen tekee viisitoista. Pitäisikö minulle maksaa 10-, 100- tai 1000-kertainen palkka, jos tosiasiallisesti teen myyntityötä enemmän kuin työkaverini? Koivumäki aprikoi. 

Tällaiset tehokkuuserot voivat synnyttää uusia jännitteitä työpaikoille. 

Suosittelisin, että suht pienissäkin yrityksissä tehtäisiin tekoälykäytänteiden kirjaukset samalla tavalla kuin on tehty tietoturvasuunnitelmat tai työhön liittyvät somelinjaukset.

Elina Koivumäki

Juristi

Kiistat voivat päätyä valvontaan ja oikeuteen 

Työnantajalla on oikeus valvoa työvälineiden käyttöä, mutta siihen liittyy tarkat reunaehdot. 

– Vaaditaan yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua, muutosneuvotteluja ja kuulemista, jos otetaan käyttöön digitaalista valvontaa sen näkemiseksi, missä ohjelmistoissa käyt ja millä niistä teet työtäsi. 

Kiistatilanteissa voidaan turvautua myös oikeudellisiin keinoihin. 

– Harvemmin käytetty tapa on editiovaatimus, jolloin vanha työnantaja voi kiistassa vaatia oikeusteitse näyttöä, mitä työntekijä vei vanhasta yrityksestä mukanaan uuteen. 

Sovi pelisäännöt nyt 

Koivumäki korostaa avoimen keskustelun merkitystä. 

– Toivon myönteistä ja kannustavaa suhtautumista tehokkuusloikkaan, ettei sitä pidettäisi mörkönä palkanmaksajan tai työntekijän näkökulmista. 

Käytännössä tämä tarkoittaa selkeitä linjauksia. 

– Suosittelisin, että suht pienissäkin yrityksissä tehtäisiin tekoälykäytänteiden kirjaukset samalla tavalla kuin on tehty tietoturvasuunnitelmat tai työhön liittyvät somelinjaukset.