Myynnin ammattilainen, huimaako muutosvauhti? Kaksi ammattilaista kertoo, miltä alan tulevaisuus heistä näyttää 

Miia Jalonen aloitti myyntiuransa 12 vuotta sitten Berliinissä Pohjoismaiden maajohtajana ja kansainvälistymispäällikkönä verkkokaupassa. Nykyään hän työskentelee asiakkuuspäällikkönä yhdessä Suomen kokeneimmista digitaalisen kaupan asiantuntijayrityksistä. 

Jyri Kaarlelalla oli jo 90-luvulla yläkouluikäisenä visiona päästä asiakkaiden pariin B2B-puolelle. Laman keskellä Kaarlela pääsi myyntineuvottelijaksi kiinteistöalalle. Pitkää uraa rakentanut Kaarlela on nyt teknologiateollisuudessa toimivassa yrityksessä kehittämässä ohjelmistojen markkinointia.  

Millainen merkitys itsensä kehittämisellä on myyntityön eri vaiheissa?  

Miia: 

Työskentelin itse verkkokauppa-alalla jo ennen opiskelujen alkua, mikä antoi suuntaa liiketalouden ja kansainvälisen kaupan opintoihini Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Minulla oli mahdollisuus nähdä käytännön työelämässä niitä asioita, joita opiskelee ja toisaalta soveltaa opinnoissa työelämän käytäntöjä. 

Haaga-Heliassa teimme alusta asti opiskeluun liittyviä projekteja oikeille yrityksille. Se auttoi näkemään työelämää läheltä ja verkostoitumaan. Koen saaneeni opinnoista vahvan pohjan myynnin ja liiketoiminnan kokonaisymmärrykseen. 

Jatkuva oppiminen on tärkeää, sillä hyvän myyjän pitää pysyä ajan tasalla markkinatrendeissä, uusissa teknologioissa ja asiakkaan muuttuvissa tarpeissa. 

Urapolun myöhemmissä vaiheissa koulutusmahdollisuudet riippuvat usein työnantajasta. Jos työnantaja ei tarjoa koulutusta, ammatillinen kehittyminen jää omalle vastuulle.  

Jyri: 

Aloittaessani työt myynti- ja markkinointialalla 90-luvulla alan koulutus oli melko vähäistä. Taidot ja tekemisen malli siirtyivät eteenpäin lähinnä kisälli ja oppipoika -systeemin tavoin, eikä nykyisen kaltaisia laajoja, eri tasoisia opintokokonaisuuksia voitu kuvitellakaan. Itse suoritin vuosituhannen vaihteessa työpaikkani tarjoaman myyjän ammattitutkinnon. 

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu oli erään työnantajani yhteistyökumppani, ja minulle tarjoutui mahdollisuus opettaa siellä myyjän työstä käytännössä. Huomasin, että oppilailla oli teoria hyvin hallussa, mutta käytännön osaaminen puuttui. Nyt myynnin tradenomit ja maisterit ovat paljon valmiimpia alan toimijoita verrattuna niihin aikoihin, jolloin itse aloitin.  

Vaikka etä- ja hybridimyynnistä on tullut arkipäivää ja tekoäly tukee myyntityötä monin tavoin, myynti on edelleen ihmisten välistä vuorovaikutusta – luottamus, empatia ja suhteiden rakentaminen pysyvät menestyvän myyjän tärkeimpinä taitoina.

Miia Jalonen

Asiakkuuspäällikkö

Uskon, että suurin hyöty tekoälystä on silloin, kun tietää, mitä on tekemässä, mutta haluaa uuden näkökulman. Käytän itse tekoälyä päivittäin juuri sparraukseen ideoiden kehittämisessä.

Jyri Kaarlela

Myynti- ja markkinointijohtaja

Millaisena näet myyntityön tulevaisuuden erityisesti tekoälyn aiheuttaman työelämän murroksen kautta? 

Miia: 

Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat myyntityötä merkittävästi, mutta niiden rooli on ennen kaikkea myyjän työn tukeminen, ei korvaaminen. Asiakkaat odottavat myyjiltä entistä syvempää asiantuntemusta ja kykyä tuottaa todellista lisäarvoa. Samalla myynti on yhä datavetoisempaa, ja tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa myyntityötä ja vapauttaa aikaa strategiselle työlle automatisoimalla rutiineja, analysoimalla asiakasdataa entistä paremmin ja personoimalla viestintää asiakkaan tarpeiden mukaisesti. 

Vaikka etä- ja hybridimyynnistä on tullut arkipäivää ja tekoäly tukee myyntityötä monin tavoin, myynti on edelleen ihmisten välistä vuorovaikutusta – luottamus, empatia ja suhteiden rakentaminen pysyvät menestyvän myyjän tärkeimpinä taitoina. 

Jyri: 

Tulevaisuus on hyvä. Myyjien määrä ja heidän työnsä arvo kasvaa sellaisessa myyntityössä, jossa myyjän omat näkemykset ovat oleellisia oikean vaihtoehdon valinnassa ja tuotteen tuoman arvon selittämisessä asiakkaalle.  

Tekoäly on nyt selkeä kilpailuetutekijä organisaatioille, jotka sitä jo käyttävät. Arvioin, että viiden vuoden sisällä tulee olemaan vaikea pärjätä kilpailussa ilman sitä. 

Uskon, että suurin hyöty tekoälystä on silloin, kun tietää, mitä on tekemässä, mutta haluaa uuden näkökulman. Käytän itse tekoälyä päivittäin juuri sparraukseen ideoiden kehittämisessä. Myös asiakasviestinnässä ja asiakaskontaktoinnin priorisoinnissa siitä on apua. 

Millaista tukea MMA tarjoaa sinulle työssä kehittymisessä? 

Miia: 

Palatessani Suomeen sain MMA:lta tietoa alan lainalaisuuksista Suomen työelämässä. Urani aikana olen hyödyntänyt MMA:n hyviä koulutuksia ja luen asiantuntija-artikkeleita. Ne auttavat ymmärtämään alan trendejä ja kehittämään omia taitojani. Toivon, että jatkossakin MMA tarjoaa ajantasaisia kursseja ja tietoa. Tiedän, että MMA tarjoaa myös hyviä verkostoja ja live-kohtaamisia. Olen suunnitellut pureutuvani niihin enemmän.  

Jyri: 

Mielestäni MMA pyrkii tukemaan ja auttamaan alalla toimivia henkilöitä pitkän työuran rakentamisessa. Hyödyntämällä koulutuksia ja tutkimuksia sekä alan artikkeleita ammattilaiset pysyvät ajankohtaisissa trendeissä kiinni eikä pelkoa kelkasta putoamiseen ole.  

Itse osallistun lähes kuukausittain johonkin MMA:n tarjoamaan koulutukseen. Muutaman tunnin tilaisuudet ja valmennukset ovat huipputasoa. Esimerkiksi aloittaessani nykyisessä työpaikassani meillä ei ollut suunnitelmaa olemassa olevien asiakkaiden hoitamiseen. Kävin sitten MMA:n järjestämän koulutuksen, jossa opin rakentamaan toimivaksi osoittautuneen asiakkuuksien hoitomallin.