Osaamisen kehittäminen on pysyvä osa ammattilaisuutta
Teksti
Tarja Rannisto
Kuva
Riika Kastelehto
− Muutosvauhti alalla on melkoinen. Ei voi tuudittautua siihen, että aikaisemmat taidot riittävät jatkossa. Pitää myös tiedostaa, että muutos ei koske vain yksittäisiä työkaluja tai ohjelmistoja, vaan koko tapaa suhtautua omaan osaamiseen, sanoo Assi Kivistö, MMA:n koulutustarjonnasta vastaava palvelupäällikkö.
Kivistöllä itsellään on laaja-alainen tausta asiakaslähtöisen palvelukehityksen parissa sekä kokemusta korkeakouluopinnoista ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelmasta, joten hän tietää, että kouluttautumista on olennaista lähestyä oman tilanteen ja tavoitteiden kautta.
− Pitää miettiä osaamisen tarvetta siitä näkökulmasta, mihin suuntaan omaa ammattilaisuuttaan haluaa viedä. Katsoa, mitä oma työkalupakki nyt sisältää ja mitä sinne haluaa lisätä, hän kuvaa.
Apuna Kivistö käyttää T‑muotoisen osaajaprofiilin mallia. Sen mukaan ammattilaisella on yksi syväosaamisen alue sekä laajempaa ymmärrystä muista kokonaisuuksista.
− Jos T‑kirjaimen pystypalkki edustaa syvää markkinointiosaamista, vaakapalkilla voi olla vaikkapa myyntiä tai teknologiaa. Oman osaajaprofiilin, kiinnostuksen kohteiden ja tavoitteiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan, minkälaista osaamista vaakapalkille kannattaa tavoitella seuraavaksi, hän sanoo.
Tutkinto vai lyhyempi kurssi?
Omat ja työantajan resurssit ohjaavat valintaa, ja eri koulutusmuodot palvelevat erilaisia tarpeita eri uravaiheissa. Esimerkiksi kokonainen tutkinto on usean vuoden sitoumus ja sopii silloin, kun haetaan syvempää osaamista tai kokonaan uutta suuntaa uralle.
− Jos työkokemusta on kertynyt jo pidempään, mutta korkeakoulututkinto puuttuu, tutkinnon suorittaminen voi avata uusia mahdollisuuksia – ja usein myös aiempaa työkokemusta voidaan lukea hyväksi osana opintoja. Verkkokurssit ja webinaarit taas tarjoavat matalamman kynnyksen koulutusta jonkin konkreettisen taidon opetteluun, Kivistö sanoo.
Sertifikaatti puolestaan voi olla tapa todentaa jo olemassa oleva taito esimerkiksi rekrytointitilanteessa tai tehtäessä osaaminen näkyväksi nykyiselle työnantajalle.
Kivistö huomauttaa, että työmarkkinatilanne on ollut myynnin ja markkinoinnin aloilla pitkään haastava, ja kouluttautumisesta on tullut myös keino erottautua muista työnhakijoista.
− Tällöin sertifioinnit ja koulutusten suorittaminen osoittavat, että osaamista halutaan kehittää eikä jäädä paikalleen, Kivistö sanoo.
Kouluttautumisessa työnantajan rooli on merkittävä, mutta Kivistön mukaan näkemykset tuen määrästä ja laadusta vaihtelevat organisaation sisällä. Pelkkä koulutuksen suorittaminen ei kuitenkaan riitä, jos opittu ei pääse käyttöön. Työnantajien tulisi siksi osoittaa selkeää suuntaa ja johtajuutta siitä, millaista osaamista organisaatiossa tarvitaan ja miten sen oppiminen mahdollistetaan käytännössä.
− On tärkeää, että esihenkilö on aidosti kiinnostunut osaamisen kehittämisestä ja että esimerkiksi kehityskeskusteluissa pysähdyttäisiin pohtimaan, mitä osaamista olisi tarpeellista ja molempia osapuolia hyödyttävää saada lisää, hän toteaa ja summaa:
− Jatkuva oppiminen edellyttää samaan aikaan yksilöltä motivaatiota ja omaa aktiivisuutta sekä työyhteisöltä rakenteita, jotka tukevat osaamisen kehittämistä.
MMA:n koulutukset täydentävät työelämän tarpeita
MMA:n oma koulutustarjonta on laaja ja korostuu erityisesti silloin, kun työnantajan tarjoama tuki on vähäistä. Jäsenille maksuttomat koulutukset on räätälöity nimenomaan myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tarpeisiin, ja tarjolla on vuosittain satoja koulutuksia teknologian soveltamisesta esihenkilö- ja yrittäjätaitoihin. Kivistön mukaan erityisesti tekoälykoulutukset kiinnostavat, mutta myös ihmistaitoja halutaan enenevästi kehittää.
− Näemme, että muun muassa tekoälyn käyttö halutaan ottaa haltuun, mutta samalla halutaan kehittää neuvottelutaitoja, tunneälyä ja ostajakokemusta. Ihmistaidot ovat edelleen keskiössä, vaikka tekoäly hoitaisikin Excelit, Kivistö toteaa.
− Kannustamme jäseniämme matalalla kynnyksellä täydentämään omaa osaamistaan. Uuden oppiminen motivoi ja laittaa ajatuksia liikkeelle, ja samalla syntyy tärkeitä kontakteja muihin ammattilaisiin, Kivistö sanoo.
Mistä rahoitus täysipäiväiseen opiskeluun?
Myös aikuiset voivat hakea päätoimisiin opintoihin opintotukea, joka koostuu opintorahasta, mahdollisesta asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta.
Työtön voi tapauskohtaisesti opiskella työttömyysetuuttaan menettämättä. Opintojen tulee olla päätoimisia ja niistä on sovittava erikseen työllistymissuunnitelmassa.
Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautettiin vuonna 2024. Lakkauttamiseen liittyi siirtymäaika, joka päättyi vuoden 2025 lopussa. Tukea sai hakea takautuvasti maaliskuun 2026 loppuun saakka.
Teksti
Tarja Rannisto
Kuva
Riika Kastelehto
