Turvallinen työilmapiiri näkyy tuloksessa

Neuvotteluhuoneen ikkunasta avautuivat upeat merinäköalat, Camilla Tuominen muistelee. Elettiin 2010-lukua ja työ liike-elämän huipulla oli unelmien täyttymys. Kun kollega kysyi ideoita asiakkaalle, Tuominen innostui ja heitti vähän villimmän ajatuksen. Kollega pyöräytti silmiään. Ele oli pieni, mutta Tuominen huomasi sen ja nolostui.

– Kasvoissamme on yli 50 lihasta, joiden ilmeitä luemme alitajuisesti. Viestinnästämme 90 prosenttia on sanatonta. Kehomme on viritetty tunnistamaan vaaroja. Emme enää elä savannilla, mutta aistimme kyllä, jos meitä ja ideoitamme ei vastaanoteta hyvällä, Tuominen sanoo.

Paria viikkoa myöhemmin tilanne toistui. Tuominen ei enää lähtenyt ideoimaan. Hän oli oppinut, ettei se ole turvallista.

Ajatellaan, että pitäisi olla pehmeä eikä ketään saa suututtaa, mutta se on juuri päinvastoin: psykologisesti turvallisessa tiimissä nimenomaan uskalletaan puhua vaikeista asioista.

Camilla Tuominen

Psykologinen turvallisuus on väärinymmärrettyä

Tapauksesta alkoi myös kehityskulku, joka johti Tuomisen kokonaan uudelle uralle, yrittäjäksi ja tunnetaitojen ammattilaiseksi. Sittemmin hän on kouluttanut, puhunut ja valmentanut yli 500 organisaatiossa ja julkaissut useita kirjoja.

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan työyhteisön ilmapiiriä, jossa voi olla oma itsensä, eri mieltä ja tehdä virheitä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta, rangaistuksesta tai sivuun jäämisestä.

Tuomisen mukaan termi ymmärretään usein väärin.

– Ajatellaan, että pitäisi olla pehmeä eikä ketään saa suututtaa, mutta se on juuri päinvastoin: psykologisesti turvallisessa tiimissä nimenomaan uskalletaan puhua vaikeista asioista, hän sanoo.

Hiljaisuus ei tarkoita, että kaikki on hyvin

Psykologisen turvallisuuden puuttumista voi olla ulkopuolelta vaikea huomata. Suomalaiselle kulttuurille ominaisen hiljaisuuden voi erehtyä tulkitsemaan merkiksi siitä, että kaikki on hyvin.

– Mutta se voi olla myös siitä, ettei kukaan uskalla sanoa totuutta, Tuominen sanoo.

Tiimissä, jossa ollaan psykologisesti turvassa, uskalletaan kysyä jatkokysymyksiä tai myöntää, ettei tiedetä. Myös ilo ja nauru ovat haavoittuvaisia. Ne lähtevät hersymään vain turvallisessa piirissä.

Tuomisen mukaan tunteita saatetaan työpaikoilla vierastaa.

– Pelko pois! Tunteet eivät ole kontrolloimaton pandoran lipas, vaan ihan tavallista inhimillistä elämää, jonka me kaikki osaamme, hän rohkaisee.

Tarjolla kilpailuetua ja kasvupotentiaalia

Psykologinen turvallisuus on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan, sillä innovaatiot eivät synny pelokkaissa poteroissa.

– Jos ihmiset eivät uskalla puhua, ongelmia ei löydetä ajoissa. Ei keksitä jatkuvia pieniä parannuksia tai uusia ratkaisuita asiakkaalle, Tuominen sanoo.

Lisäksi turvattomuus tuhlaa resursseja.

– Jos työpaikalla on oltava varuillaan, osa kapasiteetista menee koko ajan uhan arvioimiseen.

Tuominen kannustaa ottamaan tunnepuolen asiat vakavasti.

– Meillä on usein hirveä hössötys päällä myyntiluvuista, mittareista ja exceleistä, mutta sillä, miten ihmiset kohtelevat toisiaan on yhtä lailla suora vaikutus tulokseen. Miten huippumyyjä loi luottamuksen asiakkaan kanssa? Miten tietyt tiimit pystyvät puhaltamaan yhteen hiileen ja voittamaan vaikeudet?

– Kun tunnepuolen saa käyttöön, kasvupotentiaali on eksponentiaalinen, Tuominen summaa.

Näin rakennat psykologista turvallisuutta tiimissäsi

Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen:

• Puhu rohkeasti. Ole rohkea ja puhu vaikeistakin asioista. Älä tuudittaudu siihen, että muut hoitavat. Vastuu on kaikkien yhteinen.
• Kuuntele lempeästi. Puhumisen vastinpari on kuunteleminen. Kun työkaveri on rohkea ja nostaa kissan pöydälle, vastaanota viesti hyvän kautta.
• Kysy yksi lisäkysymys. Kun työkaveri ehdottaa uutta ideaa, kysy yksi lisäkysymys. Se osoittaa arvostusta ja kiinnostusta, ja saatat oppia uutta. Jos ehdotus menee tunteisiin tai tuntuu typerältä, saat myös aikaa rauhoittua.
• Treenaa tunnetaitoja. Opettele tunnistamaan omia tunteitasi, niin ymmärrät paremmin myös toisia.

Johtaja:

• Johda esimerkillä. Aloita katsomalla peiliin. Jos tahdot, että tiimisi on rohkea, ole itse rohkea. Jos tahdot, että tiimisi puhuu vaikeista asioista ja heittäytyy innovoimaan, aloita tekemällä niin itse.
• Oikeiden sanojen sanominen ei riitä. Viestinnästä 90 prosenttia on muuta kuin sanoja. Ihmiset lukevat äänensävyä ja kehonkieltä tiedostamatta. Pelkkä puhe ei siis riitä, sinun on todella tarkoitettava sitä mitä sanot. Jos et ole aito, tiimisi kyllä aistii sen.
• Varaa aikaa. Kaikelle tärkeälle on varattava kalenteriin aikaa. Jos tahdot rakentaa tunnetason turvallisuutta tiimissäsi, varaudu antamaan prosessille aikaa. Se ei tapahdu silmänräpäyksessä tai pelkällä päätöksellä.
• Tarkastele tapaa, jolla organisaatiosi suhtautuu virheisiin. Jos tiimisi haluaa kasvaa ja edistyä, virheitä tulee aivan varmasti. Ne ovat inhimillisiä ja osa oppimismatkaa. Löydä tapa suhtautua virheisiin rakentavasti.