5 asiaa, jotka myyjän ja markkinoijan kannattaa muistaa some-etiketistä

Sosiaalisen median julkisuus mahdollistaa, haastaa ja pakottaa jokaista miettimään omia rajojaan sosiaalisessa mediassa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset toimivat eri somealustoilla sekä yksityishenkilöinä että työroolissaan viestimällä uusista kampanjoista, tuotteista, palveluista ja yhteistöistä. Myyntiä tehdään LinkedInistä Instagramiin virallisen markkinoinnin ja epävirallisempien minäesitysten avulla.  

Sosiaalisessa mediassa pyritään esittelemään myös persoonaa, koska lähestyttävyys rakentaa luottamusta, ja henkilöbrändillä voi rakentaa lisäarvoa omalle toiminnalleen. Samaan aikaan kun henkilöbrändäyksestä innostuvat aktiiviset viestijät voivat rakentaa yrityksen arvojen ja itsensä mukaista toimivaa viestintää, voi osalle työntekijöistä olla epäselvää, mihin asettaa raja henkilökohtaisen ja ammattimaisen välillä. 

Vastuullinen ja ammattimainen sosiaalisen median viestintä ei rajoita ilmaisua, mutta se edellyttää jatkuvaa arviointia. Ammattimainen someviestintä on kuitenkin työn arvoista. Sillä voidaan rakentaa kaikille tekijöille uskottavuutta, näkyvyyttä ja luottamusta.

Elisa Kannasto

Rajanvetoja  

”Mikä verkkoon menee, sitä ei saa pois”, on pitkään ollut keskustelussa digitaalisesta jalanjäljestä. Useammat julkiset kohut sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä johtuvista erottamisista tai päättyneistä yhteistöistä muistuttavat siitä, että säännöt ja normit eivät ole täysin selkeitä.  

Sosiaalinen media hämärtää yksityisen ja ammatillisen toiminnan rajoja ja eri alustojen julkisuus hämärtää myös ajattelua siitä, miten laajalle julkaisut näkyvät. Työpaikalla nopeasti TikTokiin ladattu vitsi ei jää kahvipöytään vaan saattaa päätyä jopa iltapäivälehteen, jos siitä tulee viraali-ilmiö.   

On tavallista, että asiakas tai yhteistyökumppani etsii myyjää tai asiantuntijaa tämän sosiaalisen median profiileista, jolloin niiden kautta välittyvä kuva voi vaikuttaa myös yhteistyöhalukkuuteen. Työnantajalle aktiivinen positiivinen viestijä on haluttu brändilähettiläs, mutta kriittisestä äänestä voi muodostua mainehaitta.   

Kokosinkin some-etiketin näkökulmasta vinkkilistan myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille:  

1. Työntekijällä on oma brändi, johon myös työnantajan brändi liittyy 

Edustat työnantajaa erityisesti, mikäli työpaikka näkyy omassa some-profiilissasi. Tätä ei kuitenkaan voi välttää jättämällä organisaation pois, koska myyjänä teet julkista työtä, jossa organisaation brändi on sidoksissa omaasi. Muista myös lojaliteettivelvoite ennen kuin julkaiset kriittisiä tekstejä tai purat harmitusta tunteen palossa.  

2. Myös vapaa-aika ja työn ulkopuoliset esiintymiset vaikuttavat omaan brändiin 

Meillä kaikilla on oikeus vapaa-aikaan, mutta kaikella julkisella toiminnalla on vaikutusta siihen, millainen mielikuva meistä rakentuu asiantuntijoina. Arvomaailma näkyy julkaisujen sävyssä ja tyylissä – mitä haluat osaksi brändiäsi?  

3. Arkaluontoisten tietojen kanssa on aina hyvä tehdä arviointi ennen julkaisua 

Julkaisuihin saa kivasti konkretiaa esimerkiksi asiakastarinoista, hyvistä tuloksista, kiinnostavista tehdaskierroksista ja kollegojen kahvipöytäkeskusteluista. Tarkista kuitenkin aina asianosaisilta, voiko tarinan tai kuvan jakaa. Ole tarkkana, ettet jaa mitään arkaluonteista.  

4. Viestintä on osa ammattitaitoa  

Aktiivisella vuorovaikutuksella voit rakentaa luottamusta. Muista vuorovaikutuksessa kohteliaisuus ja käytöstaidot – somekäytöksen ei pitäisi poiketa kasvokkaisesta käytöksestä.  

5. Palvele yleisöä – laatu voittaa numerot   

Sosiaalisessa mediassa katoaa nopeasti informaatiotulvaan, mutta pidä huolta siitä, että tuot julkaisuissa esiin asiantuntijuutta. Luo yleisölle lisäarvoa asiantuntijatiedolla. Pelkkä markkinointiviesti ei sytytä – seuraajia saat enemmän, kun he kokevat saavansa vastinetta ajalleen.  

Sosiaalinen media voi olla huipputyökalu sekä työntekijälle että organisaatiolle, mutta vallan kautta tulee myös vastuuta. Viestijän täytyy tunnistaa ja tiedostaa oman viestintänsä vaikutukset ja näkyvyys. Tulkitsevalle yleisölle on merkityksetöntä, onko julkaisun tehnyt yksityishenkilö vai supermyyjä, kun se herättää tunteita. Vastuullinen ja ammattimainen sosiaalisen median viestintä ei rajoita ilmaisua, mutta se edellyttää jatkuvaa arviointia. Ammattimainen someviestintä on kuitenkin työn arvoista. Sillä voidaan rakentaa kaikille tekijöille uskottavuutta, näkyvyyttä ja luottamusta.   

Kirjoittaja Elisa Kannasto on somesta kiinnostunut ja siitä väitöstutkimuksen tehnyt filosofian tohtori, koulutuspäällikkö, Master School Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.