Työllisyystilanne on taittunut parempaan suuntaan

Työttömien korkeakoulutettujen määrä on ennätystasolla. Heitä on enemmän kuin koronahuipussa tai vuonna 2016, jolloin koettiin edellinen työttömyyshuippu.

Korkeakoulutettuja työttömiä oli heinäkuun lopussa 63 411, joka oli 18,6 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa 2024, ilmenee Akava Worksin sekä työ- ja elinkeinoministeriön tiedoista.

Tilastokeskuksen työttömyysluvut perustuvat otantatutkimukseen. TEMin luvut ovat tarkempia, koska ne perustuvat työttömien työnhakijoiden rekistereihin.

– Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut pitkän aikaa, poikkeuksellisen korkealle ja nopeasti. Kasvu alkoi jo 2023 alussa eli ennen muita työntekijäryhmiä, Akava Worksin pääekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.

Viimeisen vuoden aikana valmistuneiden työttömyys on noussut erittäin nopeasti vuoden 2022 lopusta alkaen. Se sivuaa korkeakoulutetuilla ennätystasoa eli vuoden 2016 huippua. Heinäkuun luvut näyttävät kuitenkin vihdoin paremmalta, sillä varsinkin vuoden sisällä valmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys näyttää kääntyneen selvään laskuun.

Sitten hyvät uutiset

MMA:n jäsenkunnan työllisyystilanne on parantunut selvästi. Työttömiä oli pahimmillaan viime vuoden lopulla 950–1000. Heinäkuussa 2025 luku putosi alle 800:n, ensi kerran sitten kevään 2023. Tilastoihin ei ole laskettu mukaan niitä jäseniä, joille on maksettu enimmäismäärä ansiosidonnaista päivärahaa.

– Työllisyystilanne on ihan hyvä 20-vuotiaista 54-vuotiaisiin. Heidän työttömyysprosenttinsa on 3–4 prosenttia, MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharju kertoo.

MMA on nostanut viime aikoina paljon esiin ikäsyrjintää, jota yli 55-vuotiaat joutuvat toisinaan kohtaamaan. Nyt ikäluokan työttömyys kehittyy valoisampaan suuntaan, sillä ikäluokassa 55–59-vuotta työttömyys oli MMA:n tilastoissa heinäkuussa 4,7 prosenttia, kun se tammikuussa oli 5,3 prosenttia. Sen sijaan 60–65-vuotiailla työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia.

Kaikista MMA:n työttömistä noin 60 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Koska MMA:n jäsenkunnan painopiste on vanhemmissa työntekijöissä, kokonaistyöttömyys on vaihdellut viime vuosina 7,5–8,0 prosentin välillä.

– Muutosneuvotteluissa työvoiman vähentämiset kohdistuvat usein työuran loppupäässä oleviin, joiden ansiotaso on korkeampi.

– Yli 55-vuotiaita auttaa muutosturva. Samalla työnantajat haluavat pitää nuorista osaajista kiinni, Myllyharju aprikoi.

60-vuotiaan on usein vaikeampi työllistyä, mutta lannistua ei kannata. Vaihtoehtoisina tapoina työllistyä ovat MMA:n jäsenillä olleet esimerkiksi pätkä- ja projektityöt tai yrittäjyys.

Avoimia työpaikkoja on ollut vähemmän

Työttömien määrä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoiden joukossa kasvoi työ- ja elinkeinoministeriön ja Akava Worksin mukaan viimeisen kahden vuoden aikana 13 prosenttia ja vuotta aiempaan verrattuna määrä on laskenut 3 prosenttia. Kaikkien korkeakoulutettujen joukossa työttömien määrä on kasvanut vuodessa 16 prosenttia ja verrattuna kahden vuoden takaiseen jopa 33 prosenttia.

Myyjistä ei ole vastaavaa tilastoa, mutta alan avoimien työpaikkojen seuranta kertoo paljon.

– Avoimien työpaikkojen määrä tukku- ja vähittäiskaupassa on alimmalla tasolla 15 vuoteen. Voimakas laskeva trendi näkyy samalla tavalla teollisuudessa, rakentamisessa, elintarviketeollisuudessa sekä ict-alalla, joilla toimii paljon jäseniämme myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, Myllyharju sanoo.

Aluksi hakemusmäärät kasvoivat, mutta toisaalta hakijat työllistyivät melko nopeasti. Nyt tilanne on heikentynyt, kun työmarkkinat eivät vedä enää samalla tavoin ja työttömyysaste nousee.

Outi Mäki

KOKO-kassan kassanjohtaja

Kuva: Roni Rekomaa

KOKO-kassassa tilanne heikentynyt

KOKO-kassassa tilanne näyttäytyy erilaisessa valossa.

– MMA:n jäsenten työllisyystilanne on ollut pidempään heikompi kuin kassamme muilla jäsenillä keskimäärin. Tilanne on koko jäsenistössä kehittynyt usean vuoden heikompaan suuntaan, KOKO-kassan kassanjohtaja Outi Mäki sanoo.

MMA-jäsenten työttömyysprosentti oli touko-heinäkuussa hieman yli 7 prosenttia, kun kassan kokonaistyöttömyys oli alle 4 prosenttia.

KOKO-kassa tekee yhteistyötä 16 järjestön kanssa.

– Kun koronasta toivuttiin, työllisyystilanne parani erittäin hyväksi. Syksyllä 2022 KOKOn jäsenten työttömyysaste oli 2,4 prosenttia. Siitä tilanne lähti heikkenemään.

– Aluksi hakemusmäärät kasvoivat, mutta toisaalta hakijat työllistyivät melko nopeasti. Nyt tilanne on heikentynyt, kun työmarkkinat eivät vedä enää samalla tavoin ja työttömyysaste nousee, Mäki kertoo.

Vaikka työllisyystilanne on KOKO-kassan jäsenten näkökulmasta vaikea ja pitkään jatkunut, Mäki toivoo tilanteen parantuvan syksyllä.

Lokakuun 2024 jälkeen uusia työttömiä on tullut vähemmän kuin edeltäneenä 18 kuukauden aikana.

– Näyttää siltä, että työnantajien suurin tarve uusille irtisanomisille on tällä hetkellä ohi, Sorjonen sanoo.

Toisaalta ihmisten on vaikeaa työllistyä, koska avoimia työpaikkoja on vähän. Työttömyysjaksot pidentyvät ja kokonaistyöttömien määrä pysyy edelleen korkeana.

Huoli koulutuksen positiivisesta vaikutuksesta on turha, sillä kouluttautumalla on aina paremmassa asemassa työllistyä kuin jättämällä opintie lyhyemmäksi.

Pasi Sorjonen

Akava Worksin pääekonomisti

Kuva: Akava Works

Korkeakoulutetut tulilinjalla

Yritykset vähentävät talouden sakatessa ensin ei-välttämättömiä tehtäviä kuten uusien projektien aloittamista, suunnittelua, markkinointia sekä myyntiponnisteluja uusilla markkinoilla. Tästä seuraa Sorjosen mukaan korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu, koska korkeakoulutettuja tarvitaan vähemmän kuin taloudellisen kasvun aikana.

Korkean työttömyyden rinnalla myös kuluttajien luottamus omaan talouteensa on syöksynyt ennätysalhaalle. Luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa –7,6, kun se heinäkuussa oli –6,4. Muistissa on 2022–2023 reaalipalkkojen laskeminen, ja ihmiset pelkäävät työpaikkojen puolesta.

– Monien unelmat ovat romuttuneet, kun tulokehityksen näkymä on vaisumpi kuin aiemmin. Nyt ihmiset miettivät tarkoin, mihin hankintoihin on varaa, Sorjonen sanoo.

Koulutus kannattaa aina

Kun Sorjonen tarkastelee työllisyysasteita ikäluokittain ja vuosineljänneksittäin, hän löytää positiivista tietoa.

– Korkeakouluasteen suorittaneiden työllisyys on kaikissa ikäluokissa korkeampia kuin perusasteen tai keskiasteen suorittaneiden.

Hän muistuttaa, että huoli koulutuksen positiivisesta vaikutuksesta on turha, sillä kouluttautumalla on aina paremmassa asemassa työllistyä kuin jättämällä opintie lyhyemmäksi.

Työllisyysaste on kaikissa aktiivisten työikäisten (25–60-vuotiaat) luokissa 85–95 prosenttia. Myös yli 60-vuotiaiden joukossa työllisyys on noussut heikoimmasta noin 25 prosentista yli 70 prosenttiin. Työllisyysluvut käyvät ilmi Macrobond-tietokannasta.

Paremmat ajat siintävät

Ihmisten taloudenpidossa on tapahtunut parin vuoden aikana dramaattinen muutos heikompaan suuntaan työttömyyden uhkan, inflaation ja korkotason heilunnan myötä. Paluu normaaliin saattaa Sorjosen mukaan olla kuitenkin jo käsillä. Orastavaa parempaa aikaa indikoi muun muassa vähittäiskaupan luottamuksen palautuminen.

Syksy voi tuoda muutoksen. Siihen on nyt vahva usko. Uskoa parempaan vahvistaa muun muassa vuoden alkupuolella kohentunut vienti sekä 19 prosentilla kasvaneet teollisuuden tilaukset. Myös Akava Worksin heinäkuun Työttömyys- ja lomautuskatsaus antaa viitteitä käänteestä parempaan.

– Nyt on säästetty pitkään, kun kotitaloudet ovat olleet varovaisia. Ellei talouteen tule mitään uutta shokkia, voidaan ennustaa, että tilanne muuttuu syksyn aikana hiljalleen paremmaksi, Myllyharju sanoo.